Vastaselitys Helsingin hallinto-oikeudelle

 

Viite: 00165/08/4103

 

Hyvinkään kaupunginhallitus viittaa lausunnossaan siihen, että Uudenmaan ympäristökeskus ei ole katsonut tarpeelliseksi järjestää maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n mukaista viranomaisneuvottelua ns. Ykköskorttelin 101 asemakaavamuutoksesta. Tämän perusteella kaupunginhallitus on katsonut, että se on voinut itse päättää asemakaavasta tuomatta sitä valtuustoon.

 

Tässä kaupunginhallitus sekoittaa toisiinsa kaksi eri asiaa. Viranomaisneuvottelun tarpeellisuus on eri asia kuin se, onko kaavalla merkittäviä vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n mukaan ”valmisteltaessa … kaavaa, joka … on yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä … on oltava yhteydessä alueelliseen ympäristökeskukseen. Alueellisen ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu tällaisen kaavan laadintaan liittyvien … keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi.”

 

Asiaa pitää nähdä niin, että jos ympäristökeskus katsoo viranomaisneuvottelun tarpeelliseksi, kaavalla lienee lähes aina merkittäviä vaikutuksia. Mutta kaavalla voi olla merkittäviä vaikutuksia, vaikka ympäristökeskus ei ole kokenutkaan viranomaisneuvottelun järjestämistä tarpeelliseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n mukaan vaikutusten pitää sitä paitsi olla erityisen merkittäviä, jotta neuvottelu on tarpeen järjestää. Maankäyttö- ja rakennuslain 52 §:ssä puhutaan vain merkittävistä vaikutuksista ilman etumäärettä ”erityisen”.

 

Ympäristökeskuksen asia ei ole päättää tai tulkita, kenelle päätösvalta asiassa kussakin kunnassa kuuluu. Näin ollen Uudenmaan ympäristökeskus ei ole voinut myöskään huomauttaa asiasta kuten hallituksen lausunnossa sanotaankin. Koko asia tuskin on ollut edes esillä ympäristökeskuksen ja kaupungin välisissä keskusteluissa. Mikään ei viittaa sellaiseen. Ympäristökeskuksen kannan selvittämiseksi olisi tietysti hyödyllistä pyytää myös siltä lausunto siitä, miten asian valmistelu on tapahtunut ja miten se toimivaltansa asiassa näkee.

 

Mitä viranomaisneuvottelun tarpeeseen tulee, Uudellamaalla on tunnetusti vireillä useita isoja kauppakeskushankkeita ja Hyvinkäälläkin yksi Ykköskorttelia isompi hanke. Niiden joukossa voi Ykköskorttelin hanke tuntua pieneltä, mutta paikallisesti se on hyvin merkittävä, koska rakennusoikeutta lisätään 12 574 kerrosneliömetriä. Kortteli on nimettykin Ykköskortteliksi, tuskin sattumalta.

 

Kaupunginhallitus vetoaa siihen, että sen päätöksessä 8.5.2006 oli mainittu kaavan päätäntäjärjestyksestä eikä siihen tullut huomautuksia. Huomattakoon, että tuo päätös oli vielä valmistelua eikä siitä voinut valittaa.

 

Kaupunginhallitus viittaa KHO:n ratkaisuun 2004:103, jossa KHO kiinnittää huomiota siihen, kuinka merkittäviä kaavaan tehdyt muutokset ja niiden vaikutukset ovat verrattuna voimassaolevaan kaavaan, ei tosiasialliseen, rakennettuun tilanteeseen. Juuri näin olen tehnyt omassakin valituksessani, verrannut voimassaolevaan kaavaan, en tosiasialliseen tilanteeseen. Sikäli kaupunginhallituksen viittaus KHO:n ratkaisuun tässä yhteydessä on turha ja asiaan kuulumaton.

 

Kaupunginhallitus on sitä mieltä, että kuntalaisen kannalta ei ole käytännössä merkitystä sillä, tekeekö päätöksen hallitus vai valtuusto. Periaatteessa ero on kuitenkin iso, koska valtuusto on kuntalaisten suoraan valitsema toimielin, hallitus ei.

 

Kaupunginhallitus väittää, että valituksenalaisella päätöksellä ei ole päätetty maankäyttösopimuksella perittävästä arvonnoususta tai kaavan muistakaan taloudellisista seuraamuksista. Maankäyttösopimus on tietysti eri asia, mutta kaavalla on sinänsä tässä tapauksessa merkittäviä taloudellisia seuraamuksia, kuten valituskirjelmästäni käy ilmi. Taloudelliset seuraamukset tulevat suoraan kaavasta, eivät niinkään maankäyttösopimuksesta. Maankäyttösopimuksella on vain sovittu, että pieni osa arvonnoususta peritään kaupungille.

 

 

Hyvinkäällä3.3.2008

Olli Savela

 

 

 

Jälkikommentti:

 

Helsingin hallinto-oikeus hyväksyi valitukseni 29.5.2008:

”Kun otetaan huomioon rakennusoikeuden määrän lisääntyminen, asuinrakentamisen määrä, vähittäiskaupan suuryksikön osoittaminen alueelle sekä asemakaavamuutoksen seurauksena tapahtuva keskustakorttelin huomattava näkyvä muuttuminen, hallinto-oikeus katsoo, että asemakaavamuutos on vaikutukseltaan merkittävä. Kaupunginhallitus on hyväksyessään asemakaavamuutoksen mennyt … toimivaltaansa ulommaksi.”

 

Kaupunginhallitus päätti 2.6.2008, ettei se valita päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaan tuo kaavan valtuuston käsittelyyn 16.6.2008. Jos hallitus olisi valittanut ja päätös pysynyt samana myös kho:ssa, olisi se ollut valtaa pitävien kannalta vaarallinen ennakkopäätös. Myös nyt tehdyllä Helsingin hallinto-oikeuden päätöksellä on merkittävän periaatepäätöksen luonne: se asettaa rajat suppeiden piirien päätöksenteolle.