Helsingin hallinto-oikeudelle

Vastaselitys Lähete 16211/16

Vastaselitys Hyvinkään kaupunginhallituksen vastineeseen 4.7.2016 § 174 koskien kunnallisvalitustamme Hyvinkään kaupunginvaltuuston päätöksestä 25.4.2016 § 54.

Alla on ensin esitetty lainaus kaupunginhallituksen vastineesta kursiivilla ja sen jälkeen vastaselitys ilman kursiivia.

”Valittajien näkemyksen mukaan valitus on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska

valtuutetuille ei ole esitetty valituksessa tarkemmin yksilöityjä asiakirjoja, vaikka kuntalain

43 §:n mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen

asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina.

Hallintolain 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta

selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat.

Kuntalakiin ei kuitenkaan ole otettu tarkempia säännöksiä asian valmistelusta valtuustoa

varten. Asian valmistelussa on kysymys asian selvittämisestä sen varmistamiseksi, että

valtuustolla on riittävästi tietoa ratkaistavasta asiasta. Valtuusto päättää, minkälaista selvitystä

se katsoo päätöksenteon pohjaksi tarvittavan.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa asian palauttamisesityksen lisäselvitysten hankkimiseksi

teki Juhani Kouhia, ja esitystä kannatti käsiteltävänä olevan valituksen yhtenä allekirjoittajana

oleva Jukka Nieminen. Kuten kaupunginvaltuuston pöytäkirjanotteesta ilmenee,

suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamista kannatti 45 kaupunginvaltuutettua

51 valtuutetusta. Asian palauttamista uudelleen valmisteluun kannattivat mm.

valituksen allekirjoittajana olevat Olli Savela ja Henri Turkia. Näin ollen kaupunginvaltuuston

kokouksessa äänestyksen jälkeen selvä enemmistö valtuutetuista eli 45 valtuutettua,

on ollut sitä mieltä, että valtuutettujen käytössä on ollut kaikki tarpeelliset tiedot,

eikä kyseisten valituksessa esitettyjen asiakirjojen puuttuminen ole ollut este päätöksenteolle.

Päätös ei näin ollen ole tältä osin syntynyt virheellisessä järjestyksessä, eikä valitusta

tule tällä perusteella hyväksyä.”

Kuten vastineessa todetaan, ”hallintolain 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.” Tässä tapauksessa tämä ei toteudu, koska kaikkia valituksessamme lueteltuja asiakirjoja ei ollut toimitettu valtuustolle päätöksentekoa varten. Asia ei voi olla niin, että valtuuston enemmistö voi jopa äänestyksen jälkeen päättää, milloin tiedot ovat riittävät. Myös vähemmistöön jääneillä on oikeus riittävään tiedonsaantiin.

”On myös huomattava, että kuntalain 43 §:ssä säädettyä luottamushenkilön tietojensaantioikeutta

rajoittavat salassapitoa koskevat säännökset. Julkisuuslain (621/1999) 5 §:n

mukaan viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa,

jonka viranomainen on laatinut tai joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten

sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Valittajat ovat pyytäneet nähtäväkseen

mm. kahden yksityisen yrityksen välisiä sopimuksia. Niiden puuttuminen ei muodosta

sellaista perustetta, että valitus tulisi hyväksyä. Avoimuuden lisäämiseksi kuitenkin kaupunginhallituksen jäsenille järjestettiin erillinen tilaisuus 12.5.2016 klo 19.00, jossa hallituksen jäsenillä oli mahdollisuus yrittäjän toimesta tutustua yritysten välisiin sopimuksiin.”

Tässä tapauksessa yksityisten yritysten väliset sopimukset ovat päätöksenteon kannalta oleellisia, etenkin Finex Capitalin ja Primehotels Oy:n välinen aiesopimus hotellin operoinnista. Sopimus on keskeinen asiakirja, kun arvioidaan kannattavan hotellitoiminnan mahdollisuuksia ja siten koko yhteistoimintasopimuksen merkitystä kaupungin kannalta. Erikoista on, että kyseistä sopimusta esiteltiin 12.5. järjestetyssä tilaisuudessa, mutta toisaalta kaupunginhallitus vetoaa siihen, ettei yksityisten yritysten välisiä sopimuksia tarvitse esitellä.

Muuten kyseisellä 12.5. järjestetyllä tilaisuudella ei ole tässä yhteydessä merkitystä kahdestakaan syystä: se järjestettiin vasta valtuuston kokouksen jälkeen ja se oli suunnattu vain kaupunginhallituksen jäsenille, ei valtuutetuille.

”Valittajien näkemyksen mukaan valtuutetuille on annettu 25.4.2016 valtuuston kokouksen

esityslistassa harhaanjohtavaa tietoa Sveitsin alueen myyntitulojen osalta. Tältä

osin Hyvinkään kaupunginhallitus toteaa saman kuin valittajatkin ovat todenneet valituksessaan,

että tulevien vuosien tonttien myyntitulot ovat aina markkinatilanteen mukaiset.

Ennen lopullista kaupantekoa kyse on aina arviosta. Merkille pantavaa kuitenkin on, että

mikäli sitova yhteistoimintasopimus solmitaan ja kaavoitus toteutuu kaupunginhallituksen

toukokuussa 2016 hyväksymän maankäytön kehittämissuunnitelman mukaisesti, on

kaupungille sopimuksen mukaisesti varmuudella tulossa noin 7,5 -10 miljoonan euron

tulot. Yhteistoimintasopimusta käsittelevässä esityslistatekstissä on esitetty arviot nimenomaan

ko. yhteistoimintasopimuksen talousvaikutuksista, eikä siinä ole pyrittykään

selvittämään koko kaupungin tonttitilannetta. Arvioilla on kuitenkin selvä todellisuuspohja,

koska ostajaosapuoli on jo olemassa ja kauppaehdot kauppahintatietoineen ovat tiedossa.

Yhteistoimintasopimuksessa sovitun lisäksi kaupunki tulee luonnollisestikin aktiivisesti

kaavoittamaan ja myymään tontteja myös muilta alueilta osana vuotuista toimintaa.

Missään tapauksessa Hyvinkään kaupungilla ei ole tarkoitus yhteistoimintasopimuksella

rajoittaa muuta tonttitarjontaa, vaan yhteistoimintasopimuksella sovittu on lisänä

vuotuiselle toiminnalle. Näin ollen valtuutetuille ei ole annettu harhaanjohtavaa tietoa ja

päätöstä ei myöskään tällä perusteella tule kumota.”

On selvää, että sopimuksen mukainen tonttien myynti ei todellakaan tarkoita mitään ylimääräistä tuloa kaupungille niin kuin se päätöksen perusteluissa on harhaanjohtavasti haluttu esittää. Vähintään 40 000 kerrosneliömetrin kaavoittaminen Finex/Finesco Capital Oy:lle tarkoittaa käytännössä noin 500 kerrostaloasuntoa. Hyvinkäällä on 2000-luvulla valmistunut keskimäärin noin 100 kerrostaloasuntoa vuodessa, joten kyse on yhteensä noin 5 vuoden kerrostalotuotannosta. Ei ole mitään näyttöä siitä, että tämä tarkoittaisi yhtään normaalista poikkeavaa, ylimääräistä tontinmyyntituloa kaupungille.

”Valituksessa ei ole yksilöity, miltä osin he katsovat päätöksen olevan yhdenvertaisuuslain 5 §:n tai 11 §:n vastainen. Koska valitus tältä osin on yksilöimätön, ei kaupungin vastineessa voida yksilöidysti ottaa kantaa esitettyyn mahdolliseen yhdenvertaisuuslain vastaiseen toimintaan. Hyvinkään

kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan kaupunginvaltuuston päätöksessä 25.4.2016

ei kuitenkaan ole millään tavoin toimittu yhdenvertaisuuslain vastaisesti. Näin ollen valitus

yhdenvertaisuuslain rikkomisen perusteella tulee ensisijassa yksilöimättömänä jättää

tutkimatta. Mikäli valitus kuitenkin tällä perusteella tutkitaan, tulee se hylätä, koska kaupunginvaltuuston päätös ei ole miltään osin yhdenvertaisuuslain 1325/2014 vastainen.”

Valituksesta käy ilmi, että yhdenvertaisuuslakia rikotaan, koska sopimus suosii yksipuolisesti yhtä rakennuttajaa ja yhtä hotellioperaattoria.

”Valittajat ovat valituksessaan todenneet, että järjestelyn myötä Finex Capital Oy:n saama

rakennusoikeuden lisäys olisi sopimuksen mukaan n. 3 365 – 3 665 neliötä ja yhtiön

tästä saama hyöty olisi 841250 – 916250 euroa. Hyvinkään kaupunginhallituksen näkemyksen

mukaan valittajien näkemys yli 3000 kerrosneliömetrin lisäyksestä ja siitä saadusta

hyödystä on virheellinen.”

Sopimus edellyttää 1 000 – 1 300 kerrosneliön lisärakennusoikeutta hotellille jäävälle tontille. Lisäksi viereiselle hotellista irrotettavalle tontinosalle tulee rakennusoikeutta tehokkuudella e = 0,6. Vastineessa ei mitenkään kumota laskelmaamme yhteenlasketusta rakennusoikeiden lisäyksestä (3 365 – 3 665 neliötä), mikä ei ole mitenkään vähäinen vaan tarkoittaa merkittävää hyötyä. Lisäksi on huomattava, että kaupunginhallituksen päätöksessä 30.5.2016 § 126 (Sveitsin - Härkävehmaan alueen maankäytön kehittämissuunnitelma) on hotellille jäävälle tontille merkitty rakennusoikeuden tehokkuudeksi e = 0,83 eli hotellitontin rakennusoikeus tulisi olemaan kaikkiaan 16 849 neliötä. Yhdessä hotellista irrotettavan tontinosan kanssa rakennusoikeutta olisi siten 22 669 neliötä eli 4 669 neliötä enemmän kuin nykyisessä kaavassa. Sopimuksessa käytetyillä hinnoilla (250 euroa per kerrosneliömetri) tämä tarkoittaisi 1 167 250 euron hyötyä.

” Yhteistoimintasopimus liitteineen muodostavat laajan sopimuskokonaisuuden, jota on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Sopimuksen kokonaisuuden osana on hotellin nykyisen

olemassa olevan rakennuksen tarvitsema rakennusoikeus ja sen lisäksi 1000-

1300 k-m2 lisärakennusoikeus. Lisärakennusoikeus käytetään hotellin sisäpihan kattamiseen.

Omistaja ei lisärakennusoikeuden kautta saa merkittävää hyötyä, joka on

maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten kustannusten korvauksen edellytys. Lisärakennusoikeus

ei ole edelleen myytävissä.”

Sopimuskokonaisuuden kaikkien osien on oltava lainmukaisia.

Lisärakennusoikeus on luonnollisesti edelleen myytävissä samalla, jos/kun koko kiinteistö myydään edelleen.

Maankäyttösopimusten tekeminen perustuu tapauskohtaiseen harkintaan. Harkintaa rajoittaa

yhdenvertaisuuden periaate, eli samankaltaisia tapauksia on kohdeltava yhdenvertaisesti

korvauksista sovittaessa. Kuten edellä esitettiin, kohdistuu lisärakennusoikeus

olemassa olevan rakennuksen sisäpihan kattamiseen. Kyse ei ole sellaista täydennys-

ja lisärakentamisoikeudesta, jota muutkin voisivat hyödyntää. On huomattava. ettei

lisärakennusoikeutta välttämättä synny, koska sen mahdollistamaa asemakaavan muutosta

ei ole vielä edes käsitelty.”

Sopimus tähtää siihen, että asemakaavan muutos toteutuu.

”Hyvinkään kaupunginvaltuusto on 16.3.2015 § 14 päättänyt Hyvinkään kaupungin omistaman

Sveitsin uimahallin peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymisestä ja peruskorjauksen

ensimmäisen vaiheen aloituksesta. Hankesuunnitelmassa uimalan peruskorjaus

oli vaiheistettu kolmeen vaiheeseen, joista ensimmäisen vaihe on suunnitelman

mukaisesti toteutettu toukokuun 2016 loppuun mennessä. Hyvinkään kaupunginhallitus

korostaa, että toisin kuin valittajat esittävät, ei uimahallia ole saneerattu tai saneerata

hotellin tukemiseksi. Suunnitelma on tehty ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa ennen

kuin edes neuvotteluja valituksen alaisesta yhteistoimintasopimuksesta on aloitettu.

Sveitsin uimahalli on rakennettu 1969 hyvinkääläisten virkistys- ja ajanvietepaikaksi ja

sitä on vuosien saatossa sekä laajennettu että korjattu. Hankesuunnitelma on sisältänyt

varauksen mahdolliselle liityntäsillalle Rantasipi Sveitsiin. Peruskorjauksen 2 ja 3 vaiheen

toteuttaminen on jäänyt kaupunginvaltuuston investointipäätösten varaan. Kuten

edellä esitetystä ilmenee, ei kyse ole uuden tulevan hotellioperaattorin tukemisesta,

vaan kaupungin omistaman ja kuntalaisia palvelevan uimalan laajennuksen hankesuunnitelman

toteutuksen jatkamisesta. Määrärahan myöntäminen ja hankkeen toteuttaminen

on kaupunginvaltuuston päätettävissä, joten tältä osin päätös ei ole lainvastainen.

Koska kunnallisvalituksen voi tehdä vain laillisuusperustein, ei asiaa tule tutkia tarkoituksenmukaisuusperustein.”

Uimahallin peruskorjauksen 2. ja 3. vaihe on poistettu kaupungin investointisuunnitelmasta vuosille 2016 – 2020, joten kyseinen päätös on tehty ensisijaisesti hotellitoiminnan etua ajatellen. Mikään ei viittaa siihen, että uimahallin peruskorjaukseen olisi ryhdytty nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ilman ko. yhteistoimintasopimusta.

”Valituksessa on myös esitetty, että hotellin toimintaa tuetaan myös 100 000 euron markkinoinnin

vuotuisella lisäpanostuksella vuosina 2017-2021. Tältä osin kaupunginhallitus

toteaa, että lisäpanostus on suunnattu kaikkeen kaupungissa tarjottavien matkailu- kokous-

hyvinvointi- ja liikuntapalvelujen markkinointiin. Vaikka Finex Capital Oy sitoutuukin

sijoittamaan omalta osaltaan sopimusalueen palvelujen ja kohteen markkinointiin

vuodessa 200 000 euron panostuksen, hyödyttää kaupungin 100 000 euron vuotuinen

panostus kaupungin kaikkea edellä mainittua toimintaa kaupungissa. Panostus kaupungin

tunnetuksi tekemiseen kohdistuu kaikkiin kaupungin toimijoihin eikä erityisesti hyödytä

Finex Capital Oy:tä tai hotellitoimijaa.”

Tämäkin päätös on tehty nimenomaan hotellitoiminnan etua ajatellen. Mikään ei viittaa siihen, että lisämarkkinointiin olisi ryhdytty nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ilman ko. yhteistoimintasopimusta.

”Alueen joukkoliikenteen kehittämisen osalta kaupunginhallitus toteaa myös, että mikäli

kaupunki kustannuksellaan toteuttaisi sopimuksessa esitetyn bussilinjan, palvelisi se

myös kaikkia kuntalaisia mm. parantamalla joukkoliikenteen yhteyksiä kaupungin omistamaan

uimalaan ja Sveitsinpuiston virkistysalueelle. Lisäksi se palvelisi kaupungin

muuta yritystoimintaa esim. Kauppakeskus Willan ja keskustan muita yrittäjiä. Myös kuntalaiset

ovat toivoneet uimalaan suuntautuvaa julkista liikennettä. Hyvinkään kaupungille

on vuonna 2012 jätetty kuntalaisaloite paikallisliikenteen vuorojen saamiseksi Sveitsin

uimalaan. Aloitteen oli allekirjoittanut 350 kuntalaista. Tekninen lautakunta on vastauksessaan

aloitteeseen 15.1.2013 § 15 todennut, että liikennöitsijän kanssa tulisi neuvotella,

jotta aloite voitaisiin toteuttaa. Kaupunki tukee tälläkin hetkellä kaupungissa harjoitettavaa

paikallisliikennettä käyttöoikeussopimuksen mukaisesti vuosittain 752 000 eurolla.

Yhteistoimintasopimuksessa on kysymys tämän käytännön vähäisestä laajentamisesta

tukemalla yhtä vuoroa kolmen vuoden määräajan. Näin ollen tältäkään osin kaupunginvaltuuston

päätöksellä ei loukata hallintolain 6 §:n mukaista yhdenvertaisen kohtelun,

puolueettomuuden periaatetta ja tarkoitussidonnaisuuden periaatetta, eikä päätöstä tule

hallintolain 6 §:n mukaisten hyvän hallinnon periaatteiden vastaisena kumota.”

Myös tämä päätös on tehty nimenomaan hotellitoiminnan etua ajatellen. Mikään ei viittaa siihen, että uutta bussilinjaa olisi ryhdytty toteuttamaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ilman ko. yhteistoimintasopimusta.

”Hyvinkää kaupunki katsoo ensisijaisesti, että valittajat eivät ole vaatineet valtuuston päätöksen

kumoamista valtiontukisääntelyyn liittyvillä perusteilla. Valituksessa ei ole suoraan

väitetty, että kyseinen yhteistoimintasopimus sisältäisi kiellettyä valtiontukea. Toissijaisesti,

mikäli hallinto-oikeus katsoo, että valittajat ovat vaatineet päätöksen kumoamista

myös EU-valtiontukisäännöksiin liittyvillä perusteilla, Hyvinkään kaupunki toteaa

seuraavaa:”

Valituksessamme todetaan, että sopimus suosii yksipuolisesti yhtä rakennuttajaa ja yhtä hotellioperaattoria, joten se sisältää silloin kiellettyä valtiontukea.

”Valituksessa on väitetty, että seuraavat sopimuksen elementit pitäisivät sisällään tukea

tai merkitsisivät kilpailun vääristämistä tai yksittäisen yrityksen suosimista:

a) ”Rakennusoikeuden lisäys olisi 3 365 — 3 665 neliötä. Sen arvo sopimuksessa

käytetyillä hinnoilla (250 euroa / kerrosneliö) on 841 250 — 916 250 euroa”;

b) ”Kaupungin tukitoimet koskevat myös hotellioperaattoria. Ensinnäkin kaupungin

tuki Finex Capitalille tukee välillisesti hotellioperaattoria, koska Finex Capitalin

saama tuki mahdollistaa hotellin vuokran alentamisen siitä, mitä se muutoin olisi”;

c) ”Kaupunki sitoutuu myös tekemään 100 000 euron vuotuisen lisäpanostuksen

vuosina 2017 - 2021 (yhteensä 500 000 euroa) erityisesti kaupungissa tarjottavien

matkailu-, kokous-, hyvinvointi- ja liikuntapalvelujen markkinointiin”;

d) ”Kaupunki saneeraa ja laajentaa viereisen uimahallin kylpyläksi omalla kustannuksellaan

(kustannusarvio 8 miljoonaa euroa) ja maksaa 49 prosenttia hotellin

ja kylpylän välisen yhdyskäytävän rakennuskuluista.”

Kaupunki tukee hanketta taloudellisesti valituksessamme esitetyillä tavoilla.

”Kuntalakiin otettiin vuonna 2015 uudet säännökset (410/2015), jotka koskevat mm. kunnan

omistaman kiinteistön myyntiä. Uusilla säännöksillä on haluttu varmistaa myös EU-valtiontukisäännösten huomioon ottaminen maakaupoissa ja vuokrasopimuksissa. Maakauppoja

koskee uusi 130 §. Lain mukaan kunnan luovuttaessa tai antaessa vuokralle

vähintään kymmeneksi vuodeksi omistamansa kiinteistön ilman tarjouskilpailua, puolueettoman

arvioijan on arvioitava kiinteistön markkina-arvo tai markkinaperusteinen vuokrataso.

Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn

sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään. Hyvinkään kaupunki on menetellyt 130 §:n

mukaisesti puolueettoman arvioijan arvioitua yhteistoimintasopimuksen kohteena olevien

kiinteistöjen arvon. On huomattava, että puolueeton arviointi tilattiin ja tehtiin ennen

kuin yhteistoimintasopimuksesta käytiin mitään hintaneuvotteluja.”

Tätäkään arviota ei ole valtuustolle esitetty.

”Hyvinkään kaupunginvaltuusto on 20.6.2016 § 54 päättänyt Finex/Finesco Capital Oy:n

ja kaupungin välisestä osakekaupasta ja esisopimuksesta sekä lisämäärärahan myöntämisestä

kaupan toteuttamiseen sekä uimalan suunnitteluun. Tällä päätöksellä on osittain

laitettu täytäntöön edellä mainittua valituksenalaista päätöstä. Kaupunginvaltuuston

päätös 20.6.2016 § 54 on päätetty laittaa täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta

huolimatta. Kaupunginvaltuuston päätös toimitetaan vastineen mukana hallinto-oikeudelle.”

Tästä päätöksestä on valitettu erikseen.

Olli Savela, Hyvinkää