Hyvinkään kaupunginvaltuusto 29.5.2017

§ 48 Kaupungin tilinpäätös 2016

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro

Olli Savela

Kaupungin viime vuoden tilinpäätöstä on luonnehdittu sanalla ”tasapainoinen”. Se on aivan turhan vaatimaton ilmaisu. Viime vuoden tilinpäätös osoittaa peräti 8,6 miljoonan euron ylijäämää. Näin suuri ylijäämä Hyvinkäällä on ollut vain kahdesti aiemmin, vuosina 2002 ja 2008. Hyvinkää ei ole todellakaan mikään kriisikunta, vaikka tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa siihen suuntaan virheellisesti viitataankin.

Viime vuoden ylijäämän on sanottu johtuneen paljolti kertaluonteisista eristä. Suoranaisia ylijäämää lisääviä kertaluonteisia eriä ei käsittääkseni ole kuin kaksi.

Ensinnäkin valtionosuudet kasvoivat viime vuonna osittain sen takia, että valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa tarkistettiin lakisääteisesti edelliseltä neljältä vuodelta. Viimeisen neljän vuoden ajan on kunnille maksettu liian vähän valtionosuuksia ja sen vuoksi niitä maksettiin viime vuonna kerralla hieman enemmän. Tilinpäätöksestä ei tosin löydy minkäänlaista mainintaa siitä, mikä on ollut tämän jälkikäteen maksetun valtionosuuden suuruus, ilmeisesti ei kovin paljon. Muutenkaan valtionosuuksien kehitystä ei ole mitenkään eritelty tai arvioitu.

Toinen kertaluonteinen erä on HUS:n palautus vuodelta 2015, josta saatiin tieto niin myöhään, että se siirtyi poikkeuksellisesti vuoden 2016 tilinpäätökseen. Palautus oli yhden tiedon mukaan 1,8 miljoonaa euroa, toisessa kohdassa lukee 1,7 miljoonaa euroa. Jos se olisi kirjattu vuodelle 2015, olisi sen vuoden alijäämä ollut vastaavasti pienempi.

Myös kilpailukykysopimuksen mukainen julkisen sektorin lomarahojen leikkaus 30 prosenttia tänä vuonna on kirjattu jo viime vuoden tilinpäätökseen niiden 9 kuukauden osalta, joilta tänä vuonna maksettavaa lomarahaa kertyi viime vuonna ansaitusta lomasta. Tämä pienensi palkkamenoja yhden miljoonaa euroa. Tämä erä ei kuitenkaan ole kertaluonteinen vaan toistuu tänä vuonna ja ensi vuonna vielä suurempana.

Sinänsä lomarahojen leikkaus on väärää politiikkaa, jolla kuritetaan kohtuuttomasti julkisen sektorin työntekijöitä. Suomalaisten yritysten kilpailukykyä se ei paranna yhtään niin kuin ei myöskään työajan pidentäminen 6 minuutilla päivässä.

Tarkkaan ottaen kolmas kertaluonteinen erä löytyy sivulta 78 ja koskee poistolaskennassa tehtyjä vakavia virheitä ja puutteita. Tekstin mukaan ”Laskentataulukkojen ajan tasalle saattamisesta koitui tilapalveluille noin 730 000 euron kertamääräiset lisäpoistot.” Nämä lisäpoistot siis pienensivät ylijäämää kertaluonteisesti 730 000 euroa. Ilman niitä tulos olisi ollut vielä parempi. Sinänsä poistotaulukoiden pitäisi taloushallinnossa olla ilman muuta ajan tasalla, joten kyse on vakavasta huolimattomuudesta.

Kertaluonteisia tuloeriä on tulossa jatkossakin. Sivulla 22 mainitaan asfalttikartelliin liittyvät vahingonkorvaukset, joita Hyvinkäälle on tämän hetkisen tiedon mukaan tulossa 890 000 euroa.

Samoin sivulta 87 käy ilmi, että maahanmuuttajien opetuksesta syntyi kaupungille huomattavia lisäkuluja. Niistä saadaan valtionosuuksia 1,2 miljoonaa euroa tänä vuonna. Menot on siis kirjattu vuodelle 2016, mutta tulot tulevat vasta 2017.

Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että viime vuoden tilinpäätös on turhan ylijäämäinen. Ylijäämä on osittain saatu aikaiseksi erilaisilla viime vuosina äänestyksen jälkeen hyväksytyillä niin sanotuilla ”sopeuttamistoimilla”. Ilman niitäkin viime vuoden talous olisi ollut ylijäämäinen.

Kun vuoden 2016 talousarviosta päätettiin, korotettiin sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja lähes 30 prosenttia. Vanhusten kotihoidon määrärahoja vähennettiin niin, että työntekijöiden lukumäärä väheni 13 työntekijällä. Tänä vuonna kotihoidosta on irtisanoutunut jo 16 työntekijää. Toivottavasti heidän tilalleen palkataan uudet työntekijät. On myös selvitettävä irtisanoutumisiin johtaneet syyt. Edelleen peruskoulun tuntikehyksestä tingittiin huomattavasti, pieniä päiväkoteja lakkautettiin ja pienten lasten kotihoidon Hyvinkää-lisä poistettiin.

Vastustimme kaikkia näitä ”sopeuttamistoimia”. Muista valtuustoryhmistä saimme tukea vaihtelevasti. Nyt nähdään, että ilman näitä ”säästöjäkin” talous olisi ollut ylijäämäinen.

Tämän ja ensi vuoden talous rakentuvat viime vuoden tuloksen pohjalle. Tilanne ei ole mitenkään erityisen huolestuttava, vaikka Sipilän hallituksen politiikka heikentääkin kuntien taloutta. Hallitus jatkaa tänäkin vuonna peruspalveluiden valtionosuuksien leikkauksia. Kilpailukykysopimus toisaalta pienentää kuntien menoja leikkaamalla lomarahoja ja työnantajamaksuja, mutta toisaalta kunnat myös menettävät verotuloja niin, että sopimuksen kokonaisvaikutus kuntien talouteen on sitä heikentävä.

Hyvinkäällä ei kuitenkaan ole tarvetta menojen lisäleikkauksiin. Päinvastoin, on aika peruuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden maksukorotukset. On aika panostaa lisää vanhusten hoitoon niin kotona kuin palveluasunnoissa ja vanhainkodeissa. On aika lisätä koulujen tuntikehystä.

Vielä yksi huomio. Sivulta 170 käy ilmi, että kaupungin tekemien johdannaissopimusten arvo oli viime vuoden lopussa pankkien ilmoitusten mukaan 6 miljoonaa euroa miinuksella. Kaupunki on vaihtanut koronvaihtosopimuksilla melkein kaikki lainansa vaihtuvakorkoisista kiinteäkorkoisiksi suojautuakseen korkojen nousulta. Se voi olla joskus järkevää eräänlaista vakuutuksen ottamista, mutta nyt näyttää siltä, että olemme veikanneet väärää hevosta. Korot ovat pysyneet alhaisina. Ymmärrän asian niin, että jos korot edelleen säilyvät nykyisellä tasolla, joutuu Hyvinkään kaupunki maksamaan nykyisistä lainoista niiden voimassaoloaikana noin 6 miljoonaa euroa enemmän korkoa kuin olisi joutunut maksamaan ilman koronvaihtosopimuksia.