Kouluverkko
Valtuusto 28.5.2018
Olli Savela

Viime syyskuussa hyväksyimme täällä kaupungin väestösuunnitteen vuoteen 2040 asti. Siinä yhteydessä valtuusto päätti ihan yksimielisesti, että palveluverkkoa mitoitettaessa käytetään ns. keskivaihtoehtoa. Se tarkoittaa keskimäärin noin 0,6 prosentin väestönkasvua vuodessa, aluksi vähän nopeampaa ja myöhemmin vähän hitaampaa.

Väestösuunnitteen mukaan meillä on vuonna 2040 7-15-vuotiaita eli peruskouluikäisiä melko tarkkaan sama määrä kuin nykyään. Välillä peruskouluikäisten lukumäärä vähenee enimmillään noin 300 henkeä noin 10 vuoden kuluttua, mutta kasvaa sitten taas nykyiselle tasolle.

Meille on tulossa uusi peruskoulu Metsäkaltevaan lähivuosina, mutta ilmeisesti Härkävehmaan koulu tulee poistumaan koulukäytöstä. Tässä valossa näyttää siltä, ettei ole erityistä tarvetta muuten supistaa kouluverkkoa. Mehän suunnittelemme kouluverkkoa pitkälle aikavälille. Ei myöskään haittaa, jos koulutiloissa on väljyyttä. Se tarjoaa myös joustomahdollisuuksia.

Väestösuunnite sisältää myös tarkemmat aluekohtaiset ennusteet. Sen mukaan ydinalueella peruskouluikäisten sekä alle kouluikäisten lasten määrä tulee kasvamaan, mikä onkin varsin luonnollista. Tämä ydinalue kattaa suunnilleen alueen, jolla Aseman koulu on lähin tai melkein lähin koulu. On selvää, että ydinkeskustassa tarvitaan peruskoulua. Myös muualta tulee oppilaita juuri keskustan kouluun, koska sillä on heille hyvä sijainti.

Tässä palveluverkkosuunnitelmassa sanotaan, ettei siinä ”oteta kantaa esimerkiksi kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan tai siihen, mitä sivistystoimen käytön jälkeen tyhjiksi jääville kiinteistöille ja tonteille tehdään.” Meidän valtuutettujen tehtävä on kuitenkin ajatella asiaa laajemmin ja ottaa huomioon myös nämä näkökulmat.

Kun Aseman koulua oltiin edellisen kerran purkamassa kauppakeskuksen tieltä, museovirasto otti tiukasti kantaa Aseman koulukorttelin säilyttämisen puolesta lausunnossaan 13. marraskuuta 2003.

Virasto toteaa lausunnossaan, että Aseman koulukortteli edustaa sellaista kulttuurihistoriallista rakennuskantaa, jonka säilymistä paikallisten ja maakunnallisten viranomaisten tulee päätöksillään tukea, kuten maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää.

Museovirasto ei pidä perusteltuna purkaa kunnostus- ja käyttökelpoisia, paikallisesti merkittäviä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Koulukortteli on vakiintunut ja arvokas osa keskustan rakennettua ympäristöä.

Ja edelleen: Kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti Aseman koulu liittyy myös radan toisella puolella olevaan, valtakunnallisesti merkittävään rautatiealueeseen. Kaupunkirakenteessa koulu muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden viereisten saman aikakauden asuinrakennusten kanssa. Hyvinkään asemanseutu on valtakunnallisesti merkittävä alue. Kaikilla alueen käyttöön liittyvillä toimenpiteillä tulee edistää kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä alueellisen luonteen säilymistä ja varmistaa, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriperinnön arvot säilyvät ja ympäristö huomioidaan alueen käytön suunnittelun lähtökohtana.

Museoviraston kanta ei ole tästä mihinkään muuttunut. Lähtökohta tuleekin olla sekä kivi- että puukoulun säilyttäminen ja niiden kunnostaminen. Parhaiten ne säilyvät koulukäytössä, mihin ne on tarkoitettukin. Suomessa on lukuisia paljon vanhempiakin koulurakennuksia, jotka palvelevat hyvin tarkoitustaan. Tontille on kuitenkin mahdollista rakentaa myös uusia koulutiloja, jos niihin on tarvetta. Rakentamisen tulisi tällöin tapahtua Kauppalankadun puolelle. Nykyisen kivikoulun purkaminen ja uuden koulun rakentaminen sen tilalle ei tule kysymykseen.

Kun valtuusto vuonna 2004 päätti äänestyksen jälkeen hylätä kauppakeskuksen rakentamisen Aseman koulun tilalle, se hyväksyi samalla ponsiesityksen, jonka mukaan Aseman koulun rakennukset tulee säilyttää ja kunnostaa. Ponsiesityksen teki silloin kristillisdemokraatteja edustanut valtuutettu Annika Kokko.

Kaikenlaista kunnostustyötä koulussa onkin tehty, mutta peruskorjaus on jäänyt tekemättä. Se on sisältynyt investointisuunnitelmiinkin tuleville vuosille, mutta aina sitä on lykätty, vaikka olemme esittäneet peruskorjauksen aikaistamista.

Peruskorjauksen hinnasta on esitetty hyvin erilaisia arvioita. Boost Brothers Oy päätyy 14,3 miljoonaan euroon. Aiemmin kaupungin kiinteistöpäällikkö arvioi kunnostuksen hinnaksi 7 – 10 miljoonaa euroa. Vahanen-yhtiöt taas on arvioinut, että kahdella miljoonalla eurolla koulun pystyy pitämään käyttökelpoisena 10 vuotta. Peruskorjausta se ei tietenkään vastaa.

Koulujen korjauksen tai uuden rakentamisen hintaa on vaikea arvioida. Sen osoittaa myös Hangonsillan koulun kustannusarvion äkillinen nousu. Siinä ei seinistä säästetä, mutta Aseman koulun kohdalla kunnostuskustannukset on nähty ongelmaksi.

Valtuutettu Kokko täällä pelotteli opetuksen rahojen supistumisella ja jopa opettajien irtisanomisilla. Muistaakseni kokoomus on täällä aina vastustanut esityksiämme opetuksen määrärahojen lisäämisestä. Niihin olisi ollut hyvin varaa kahden viime vuoden ylijäämän perusteella.

Kouluverkossa päätetään muistakin kouluhankkeista kuin Aseman koulusta. Pidän tärkeänä, että Sveitsin koulu säästyisi ja Härkävehmaan oppilaat voisivat siirtyä sinne, kun koulu on kunnostettu. Koulumatka Puolimatkan kouluun tai Aseman kouluun on turhan hankala esimerkiksi Talvisillasta asti. Jos säästämme sekä Aseman että Sveitsin koulun, ei ole tarvetta laajentaa Puolimatkan tai Tapainlinnan kouluja.

Viisi vuotta sitten valtuuston hyväksymässä keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa sekä Härkävehmaan koulu että Sveitsin koulu on määritelty arvokkaiksi kouluiksi. Suunnitelmassa todetaan molempien rakennusten osalta, että ”koulurakennusta ja sen ympäristöä tulee vaalia alkuperäisen arkkitehtuurin hengessä.” Tämä puoltaa molempien rakennusten säilyttämistä.

Kannatan valtuutettu Riika Raunisalon esitystä.