Sveitsin-Härkävehmaan osayleiskaava
Valtuusto 28.5.2018
Olli Savela



Ensiksi on syytä kerrata tämän kaavoitushankkeen tausta. Ennen loppuvuotta 2015 kaupungilla ei ollut minkäänlaisia suunnitelmia kaavoittaa Sveitsin alueelle rakentamista.

Maakuntakaavassa ja voimassa olevassa yleiskaavassa alue onkin merkitty virkistysalueeksi. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. Yleiskaavaa muutettaessa on huolehdittava siitä, että muutokset sopeutuvat maakuntakaavan kokonaisuuteen.

Loppuvuonna 2015 paikalliset sijoittajat kiinnostuivat tyhjilleen jääneestä Rantasipi-hotellista. Hotelli-investointia sinänsä he eivät ilmeisesti arvioineet kannattavaksi, koska kaupunginjohtajan kanssa neuvoteltiin laaja yhteistoimintasopimus.

Sopimus sisälsi lukuisia kohtia, joilla kaupunki tukee hotellihanketta. Esimerkiksi kaupunki lupasi käyttää vähintään 8 miljoonaa euroa uimalan muuttamiseen kylpyläksi, vaikka uimalan laajennussuunnitelma oli poistettu kaupungin investointisuunnitelmasta, joka ulottui vuoteen 2020 asti. Jo silloin epäilimme, että hankkeeseen käytetään enemmän kuin 8 miljoonaa euroa ja sittemmin uimalan laajennuksen kustannusarvio onkin noussut 12 miljoonaan euroon.

Lisäksi kaupunki lupasi muun muassa lisätä matkailumarkkinointia Sveitsi kärjessä 100 000 eurolla vuosittain viiden vuoden ajan. Sopimuksen mukaan kaupunki myös kustantaa säännöllisen bussiyhteyden keskustasta hotellille kolmen vuoden ajan. Lehtitietojen mukaan bussit ovat kulkeneet lähinnä tyhjillään.

Kaikkein oleellisin kohta yhteistoimintasopimuksessa oli kuitenkin vähintään 40 000 kerrosneliömetrin asuntorakennusoikeuden myöntäminen sijoittajien Finesco Capital Oy:lle. Itse sopimuksessa jätettiin rakennusoikeudelle kolme vaihtoehtoista sijoituspaikkaa eli Sveitsin alueen lisäksi Marjamäenkadun alue ja Tehtaankulman alue. Sijoittajien ja sopimuksen tavoite oli, että rakennusoikeus myönnetään nimenomaan Sveitsiin, mutta sopimuksessa kaupunki ei sitoutunut tähän.

Sopimus hyväksyttiin valtuustossa huhtikuussa 2016 vain vasemmistoliiton valtuutettujen vastustaessa. Emme pidä sopimusta mitenkään kohtuullisena, koska kaupungin tehtävä ei ole tukea yksityistä hotellitoimintaa vaan sen tulee olla kannattavaa ilman yhteiskunnan tukea. Vastustimme myös kerrostalojen rakentamista Sveitsin alueelle jo silloin, koska se väistämättä muuttaisi oleellisesti Sveitsin puiston luonnetta.

Minkä takia sijoittajat sitten vaativat rakennusoikeutta nimenomaan Sveitsiin? On selvää, että hotelli ei sitä asutusta tarvitse. Myös ravintoloille, elokuvateatterille ja huvikeskukselle läheisellä asutuksella olisi vain marginaalinen merkitys.

Sen sijaan itse rakennuttaminen ja asuntojen myynti hyvään hintaan on se tavoite, minkä takia juuri Sveitsiin halutaan rakentaa. Sillä sijoittajaryhmä haluaa tehdä tuottonsa.

Asiaa valaisee Hyvinkään kokoomusnuorten puheenjohtajan Pietari Kokon kirjoitus Aamupostissa 7. huhtikuuta tänä vuonna. Lainaan kirjoitusta: ”Hankkeessa esitellyt muut paikat ovat liian soisia eivätkä niillä sijaitsevat asunnot ole myyneet niin hyvin, joten rakentaminen tulee kyseeseen vain Sveitsiin… Asunnot tuovat lisää rahavirtaa ja hotelli pystyy hyvin toimimaan myös aikoina, jolloin se ei ole niin helppoa.” Ja edelleen: ”Minkäänlaista vastaehdotusta ei ole esitetty tietääkseni. Minne haluaisitte nämä kerrostalot rakentaa? Uskotteko, että nämä talot myisivät yhtä hyvin kuin Sveitsissä?”

Ehkä tämä kirjoitus heijastaa laajemminkin kokoomuksen kantaa asiassa. ”Sijoittajien asia on meidän asiamme”.

Yleiskaavan hyväksyminen nyt ja sitä seuraava asemakaavan hyväksyminen tarkoittavat myös sitä, että kaupunki ei voi myydä alueen rakennusoikeutta kenellekään muulle mahdollisesti kiinnostuneelle rakennusliikkeelle. Tässä suhteessa kaupungin kädet on yhteistoimintasopimuksella sidottu.

Rakennusoikeus myös myydään halvalla, hinta on vain 225 – 250 euroa kerrosneliöltä, alle markkinahinnan. Asuntojen hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Mitä halvemmalla pystyy ostamaan tontin, sitä suurempi voitto rakennuttajalle jää.

Mainittakoon, että Hyvinkään seurakunta järjesti viime vuonna tarjouskilpailun rakentamattomasta kerrostalotontista osoitteessa Helenenkatu 31. Paikka ei ole välttämättä sen parempi kuin Sveitsin aluekaan. Tarjouskilpailun korkein ja hyväksytty hinta oli 383 euroa kerrosneliömetriltä. Tämä oli siis todellinen markkinahinta ja kertoo Hyvinkään keskustan tonttimaan hintatason.



Tärkein peruste, miksi vastustamme yleiskaavaa ja rakentamista Sveitsin puistoon on itse Sveitsin puisto. Alueelle rakennettaisiin parikymmentä 4-8-kerroksista kerrostaloa, joihin sijoittuisi noin 600 asuntoa ja noin 1 000 asukasta kymmenen vuoden aikana.

Rakennusoikeus – 41 000 kerrosneliötä – on niin huomattava, että talot olisivat varsin lähellä toisiaan. Asutus olisi paljon tiheämpää kuin Aleksis Kivenkadun toisella puolella tai Vaiveronkadulla tai Rietinpuistossa. Ei ole mitään syytä uskoa, että rakennusoikeus asemakaavavaiheessa tästä pienenisi. Yleiskaava on samalla lupaus asemakaavan rakennusoikeudesta.

Tällainen massiivinen rakentaminen ja asutuksen lisääminen kuluttaisivat huomattavasti Sveitsin eroosiolle altista harjua. Rakentaminen sijoittuisi välittömästi luonnonsuojelualueen viereen, sen molemmin puolin.

Kaavoitusprosessin eri vaiheissa ei ole tuotu päätöksentekoon erilaisia vaihtoehtoja vaan on lähdetty siitä, että sijoittajien toiveet toteutetaan. Hyvä kaavoitusprosessi edellyttää, että päätöksentekijöille ja kuntalaisille tarjotaan erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja. Niin ei ole Hyvinkäällä menetelty.

Aleksis Kivenkadun varsi on sisäänkäynti puistoon ja puiston näyteikkuna, jota ei pidä rakentamisella pilata. Sveitsin puisto on hyvinkääläisille tärkeä ja rakas virkistys- ja ulkoilualue. Sen arvo supistuisi väistämättä, jos alueelle rakennetaan.

Asuntojen rakentamista seuraisi autoliikenteen huomattava kasvu. Pysäköinti vaatisi monitasoisten pysäköintihallien rakentamista.

Myös hotellitontille on kaavaehdotuksessa myönnetty lisää rakennusoikeutta. Rakennusoikeus olisi 22 000 kerrosneliötä. Hotellitontin rakennusoikeus on ollut 18 000 kerrosneliötä, mutta siitä vajaa 6 000 neliötä varattiin yhteistoimintasopimuksessa kaupungin ostamalle parkkipaikalle hotellin vieressä, joten hotellin tontille jäi runsaat 12 000 kerrosneliötä. Sopimuksessa hotelli sai 1 300 kerrosneliötä lisää rakennusoikeutta ilmaiseksi ja nyt yleiskaavaehdotus lupaa hotellille vielä tuntuvasti lisää rakennusoikeutta.

Menettäisimme myös Sveitsin hiekkakentän. Tilalle on kaavailtu paljon pienempää kenttää Sveitsin koulun taakse hankalaan maastoon. Kentälle on alueella tarvetta, vaikka Härkävehmaan koulu ei olisikaan enää koulukäytössä. Sveitsin koulu toivottavasti jatkaa ja se tulee tarvitsemaan riittävän ison kentän ja myös läheinen asutus tarvitsee kenttää.

Alueen rakentaminen hidastaisi kaupungin muiden suunniteltujen kerrostaloalueiden rakentumista. Tällaisia ovat esimerkiksi Hangonsillan alue, Tehtaankulma ja Metsäkalteva sekä lukuisat täydennysrakennuskohteet ympäri kaupunkia.

Myös pohjaveden pilaantuminen on ilmeinen riski. Valtuustoseminaarissa vesilaitoksen johtaja Tapio Lankinen kertoi, että Hyvinkää tarvitsee kaikki kolme vedenottamoa, siis myös Sveitsin vedenottamon. Ilman sitä olemme pulassa.

Kuntalaiset vastustavat laajasti rakentamista Sveitsin puistoon. He haluavat kehittää aluetta virkistys- ja ulkoilukäytössä. Sveitsin puistoa puolustaviin adresseihin on kertynyt noin 3 000 nimeä. Oma kokemukseni nimienkeräyksestä oli, että ihmiset tiesivät, mistä on kyse ja allekirjoittivat mielellään. Jos asiasta järjestettäisiin laaja kuntalaiskysely tai neuvoa-antava kansanäänestys, kuten olemme esittäneet, uskoisin, että enemmistö hyvinkääläisistä hylkäisi tämän yleiskaavan.

Näillä perusteilla kannatan Aki Korpelan esitystä osayleiskaavan hylkäämisestä.