Olli Savela

Puheenvuoro

Valtuusto 12.11.2018

Talousarvio 2019



Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Aloitan sosiaali- ja terveyspalveluista. Kaupunginhallitus määritteli jo kesäkuussa budjettiraamin, jonka mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoiset menot saavat ensi vuonna kasvaa 2,7 prosenttia tämän vuoden varsinaisesta talousarviosta. Tämä on sinänsä kohtuullinen kasvu, kun tiedetään esimerkiksi tulossa olevat palkankorotukset, lomarahakirjauksen muutos ja väestön ikääntyminen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta teki budjettiesityksensä tämän mukaan, mutta sitä on kaupunginhallitus nyt karsinut noin 1,5 miljoonaa euroa, joten menojen kasvu ja samalla tarjottavat palvelut jäävät selvästi alle raamin.

Lisäksi pitää ottaa huomioon, että sosiaali- ja terveystoimen menot ovat tänä vuonna merkittävästi kasvaneet alkuperäisestä talousarviosta muun muassa lastensuojelun, kotihoidon, asumispalveluiden ja erikoissairaanhoidon lisääntyneiden kulujen takia. Toisin sanoen tämän vuoden talousarvio oli selvästi alibudjetoitu, mistä jo vuosi sitten varoitimme. Kaikkiaan sosiaali- ja terveystoimen menojen ennustetaan ylittävän tänä vuonna alkuperäisen talousarvion yli 4 miljoonalla eurolla.

Kun tämä otetaan huomioon, on ensi vuodelle varattu yli 1,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna ennustetaan käytettävän. Ainakaan tältä osin menot eivät ole kasvamassa ensi vuonna päinvastoin kuin kaupunginjohtaja sanoi. Ei ole mitään syytä olettaa, etteivät tämän vuoden lisääntyneet menot toteutuisi myös ensi vuonna, jos haluamme ylläpitää saman palvelutason. Sosiaali- ja terveyspalvelut on selkeästi alibudjetoitu jälleen kerran. Tästä kertoo sekin, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin menoihin on varattu yli miljoona euroa vähemmän kuin HUS itse on omassa talousarviossaan arvioinut Hyvinkään maksuosuudeksi erikoissairaanhoidosta.



Nyt lopullinen päätösvalta sosiaali- ja terveyspalveluista on siirretty Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymälle. Se tarkoittaa, että vaikutusmahdollisuutemme Hyvinkään sote-palveluihin ovat heikentyneet, mistä varoitimme jo silloin, kun kuntayhtymä perustettiin ja esitimme, ettei Hyvinkää liity siihen.

Lähdemme siitä, että Hyvinkään valtuustolla pitää olla vaikutusvaltaa hyvinkääläisten sosiaali- ja terveyspalveluihin myös jatkossa. Voimme hyvin esittää ja myöntää lisärahaa sote-palveluihin, vaikka kuntayhtymä tekeekin lopulliset päätökset rahojen käytöstä.

Sellaista pelkoa ei ole, että rahat menisivät jonkin muun kunnan hyväksi. Tämä on selkeästi todettu kuntayhtymän perussopimuksen pykälässä 26: ”Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät jäsenkuntien käyttämien palvelujen mukaan.” Sama on todettu myös kuntayhtymän järjestämis- ja tuottamissopimuksen kohdassa 10.3.: ”Kunta vastaa palvelutuotannon kustannuksista omien asukkaidensa osalta.”



Mihin Hyvinkäällä erityisesti tarvitaan lisää rahaa? Kuntayhtymä on teettänyt ulkopuolisella tekijällä analyysin eri jäsenkuntien talousarvioluonnosten riskeistä.

Siinä todetaan Hyvinkään osalta, että ”kotihoitoon kohdistuu suuria paineita, joten talousarviossa huomioitu asiakaskäyntien lisäys voi olla liian pieni”. Ja toinen kohta: ”Vastaanottopalvelut on kuormitettu, mutta vastaanottokäynnit ja päivystyskäynnit ovat vuoden 2019 talousarviossa pienemmät kuin vuonna 2018.” Mainittakoon, että talousarvion mukaan avohuollon käynnit vähenisivät ensi vuonna 60 000 käynnistä 50 000 käyntiin ja päivystyskäynnit 21 000 käynnistä 19 000 käyntiin.



Kotihoitoon esitetään lisää lähihoitajia, mutta lisäys vastaa lähinnä vain vanhusten määrän kasvuun, se ei vielä tuo parannusta nykyiseen tilanteeseen. Osa rahoista otettaisiin myös asumispalveluista, joista niistäkin on pulaa.

Entinen lähihoitaja Markus Pulkkinen kirjoitti Aamupostissa 1.10. otsikolla ”Hyvinkään kotihoidon alennustila olisi korjattavissa” muun muassa seuraavasti:

Hyvinkään kotihoito on jämähtänyt alennustilaan, jossa hoitajien venymisen ja joustamisen ansiosta selviydytään, mutta hoidon laatu on laskenut kiireen ja sekavuuden takia huomattavasti. Hoitajat työskentelevät jatkuvasti ikään kuin poikkeustilassa, jossa kyse on lähinnä kaikkein välttämättömimpien asioiden hoitamisesta kiireessä. Tämä aiheuttaa työuupumusta ja myöskin osalla hoitajista vääränlaista joustamista. Tällä tarkoitan sitä, että saatetaan tulla omalla ajalla ennen työajan alkamista aloittamaan työt, jotta selvitään päivän asiakaslistasta. Ja oma ruokatunti saatetaan jättää pitämättä tai ylityöt merkitsemättä. Tästä johtuen kotihoidon tilastot eivät anna oikeaa kuvaa tilanteesta. Suurimmat haasteet ovat kuitenkin yksinkertaisesti asiakasmäärän lisääntyminen ja se, että yhä suurempi osa asiakkaista on raskashoitoisia. Tilanteeseen ei auta muu kuin hoitajien määrän lisääminen, tehostaminen on jo viety äärimmilleen.”

Uskoisin, että tässä on hyvin kuvattu nykyinen tilanne ja sen ratkaisu.

Yksi viime vuosien suurimpia virheitä Hyvinkään päätöksenteossa on ollut Sahanmäen palvelukeskuksen myynti. Sen myötä vanhainkotipaikkojen määrä väheni 60:stä 18:an. Nyt Sahanmäki on ollut melkein vuoden verran tyhjillään eikä vieläkään ole tietoa, mitä siihen tulee. Hyvinkäälle tarvitaan uusi vanhainkoti paikkaamaan tätä virhettä. Tässä asiassa on katsottava tulevaisuuteen, laskennallisestikin ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa 20-30 hengellä vuosittain.

Laitospaikkojen puolesta ovat vedonneet myös kuusi eläkeläisjärjestöä. He kirjoittivat viime toukokuussa Aamupostissa otsikolla ”Liian innokas laitospaikkojen vähentäminen oli virhe” seuraavasti:

Tavoite, jonka mukaan ihmisten kotona asumista tuetaan mahdollisimman pitkään, on hyvä. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että on ylitetty raja, jolloin hoidettavan paikka olisi paremmin laitos kuin lähes heitteillejättö kotiinsa. Tämä koskee eritoten muistisairaita, yksin asuvia vanhuksia. Kuntien liian innokas laitospaikkojen vähentäminen oli virhe, joka täytyy korjata, jotta turvallinen ja arvokas vanhuus toteutuisi.”

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Hyvinkään eläkeläistuki, Eläkeliiton Hyvinkään yhdistys, Hyvinkään Eläkkeensaajat, Hyvinkään Eläkeläiset, Hyvinkään kansalliset seniorit ja VR:n Eläkeläisten liiton Hyvinkään osasto.



Talousarviossa sivulla 122 esitetään omalääkärijärjestelmästä luopumista. En tiedä, onko se hyvä ajatus. Joka tapauksessa arvioidaan, että sen seurauksena menetetään kahden lääkärin työpanos. Tämä vähintäänkin pitää talousarviossa korvata lisäämällä kaksi terveyskeskuslääkäriä ja heille työpariksi sairaanhoitajat. Nyt kun lääkäriaikoja on liian huonosti saatavilla, on se johtanut päivystyksen ruuhkautumiseen edelleen.

Paavolan terveysasemaa ollaan lopettamassa, mikä on ainakin paavolalaisten kannalta huono asia. Lähellä sijaitseva terveysasema helpottaa elämää monin tavoin. Paavolan terveysaseman käyttäjiä on muualtakin kaupungista, mutta he ovat halutessaan voineet tähänkin asti vaihtaa pääterveysasemalle jo usean vuoden ajan ennen valinnan vapauskokeiluakin.

Nyt paavolalaisten ja monien muidenkin valinnan vapaus kaventuu merkittävästi, jos Paavolan terveysasema lopetetaan ja on pakko tulla Sandelininkadun pääterveysasemalle. Pysäköintipaikkojen pulaankin on ratkaisuksi tarjottu lähinnä pysäköintiä urheilukentän viereen, mikä on monille sairaille liian kaukana. Kotihoidolle pitäisi tilat etsiä keskustasta eikä Paavolasta.

Myös Hakalan neuvolaa uhkaa lopettaminen ensi vuonna. Se on palvellut hyvin eteläisiä kaupunginosia, joissa asuu paljon lapsiperheitä.

Lähipalvelut ovat kuntalaisille tärkeitä. Hyvinkään edustajien tulee puolustaa niitä myös kuntayhtymässä. Annika Kokko ja Pirjo Laitinen-Parkkonen kirjoittivat Aamupostissa toukokuussa 2017 otsikolla ” Keski-Uudenmaan sote varmistaa lähipalvelut” muun muassa: ”Keski-Uudenmaan soten tavoitteena on nimenomaan varmistaa ja vahvistaa lähipalveluita alueella”.

Jos näin todella halutaan toimia, kuntayhtymä peruuttaa Hyvinkään sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen Paavolan terveysaseman lopettamisesta. Nähtäväksi jää.



Kaupungin taloudesta annetaan talousarvion perusteluissa liian synkkä kuva. Esimerkiksi esityslistan sivun 301 alalaidassa sanotaan: ”vuoden 2003 jälkeen kaupungin talous on ollut ennen vuotta 2016 ylijäämäinen vain neljänä vuonna.” Tässä tarkoitetaan siis vuosia 2004-2015. Todellakin sinä aikana on ollut vain 4 ylijäämäistä vuotta ja 8 alijäämäistä vuotta. Mutta jos lasketaan yhteen noiden 4 vuoden ylijäämät, voidaan todeta, että näiden 4 vuoden ylijäämä yhteensä oli selvästi suurempi kuin 8 vuoden alijäämät yhteensä.

Ja sitten vuonna 2016 ylijäämä oli 8,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 7,5 miljoonaa euroa, siis yhteensä 16 miljoonaa euroa kahdessa vuodessa. Luultavasti tämäkin vuosi päättyy ylijäämään. Hyvinkään talous ei todellakaan ole ”kuilun partaalla”.

Se on totta, että velka on kasvanut pitkällä aikavälillä. Mutta vuodesta 2015 alkaen velkaa on lyhennetty joka vuosi. Viime vuonna velkaa lyhennettiin 9 miljoonaa euroa ja tänä vuonna ennusteen mukaan 10 miljoonaa. Tämän vuoden lopussa lainaa arvioidaan olevan noin 2 000 euroa asukasta kohti. Samaan aikaan kunnilla on keskimäärin velkaa lähes 3 000 euroa asukasta kohti. Tulossa olevien isojen investointien jälkeenkin velka jää edelleen kuntien keskiarvon alapuolelle.



Investoinneissa varaudutaan jo ensi vuonna uuden lukion ja Metsäkaltevan koulun rakentamiseen ja vähän myöhemmin Paavolan koulun peruskorjaukseen. Hyvä niin.

Valtuusto teki viime toukokuussa kouluverkon osalta periaatepäätöksen, että koulutoiminta jatkuu Aseman koulun tontilla ja tontille rakennetaan uudisrakennus sekä Tapainlinnan ja Puolimatkan kouluja laajennetaan. Samalla päätettiin, että Sveitsin ja Härkävehmaan koulut poistuvat koulukäytöstä.

Nyt talousarvioon ja suunnitelmavuosille vuoteen 2023 asti sisältyvät lähinnä Tapainlinnan ja Puolimatkan koulujen laajennukset. Aseman koululle on varattu vain nimellinen summa vuodelle 2023 ikään kuin koko hankkeen toteuttaminen olisi siirrettävissä vielä myöhemmäksi. Tässä on nyt lähdetty liikkeelle väärässä järjestyksessä.

Mielestämme Tapainlinnan ja Puolimatkan koulujen laajentamisella ei ole kiirettä vaan ne voidaan siirtää suunnitelmakauden ulkopuolelle. Niiden sijaan voimme hyvin käyttää edelleen Sveitsin koulua lukion siirryttyä sieltä pois. Muussa tapauksessa koulua uhkaa purkaminen. Sveitsin koulu, Härkävehmaan koulu, Aseman koulu ja Hyvinkään yhteiskoulu ovat kaikki kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, joiden säilyttämistä valtuusto vaati viisi vuotta sitten. Aseman koulu sen sijaan kaipaa remonttia ja uudistilojen rakentamista pikaisesti.



Ja lopuksi. Perussuomalaiset ovat täällä esittämässä, että maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen ryhmäkokoja nostetaan 20-25 oppilaaseen. Opetushallitus suosittelee ryhmien kooksi 8-10 oppilasta. Pienet ryhmät ovat luonnollisesti välttämättömiä, koska maahanmuuttajien suomen kielen taito on puutteellinen ja he ovat muutenkin vasta sopeutumassa suomalaiseen yhteiskuntaan. Onnistuneen kotouttamisen kannalta pieni ryhmäkoko on tarpeen. Luulisi, että perussuomalaisetkin kannattavat onnistunutta kotouttamista eivätkä epäonnistunutta kotouttamista.