Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro 17.6.2019 Olli Savela

Kaupungin tilinpäätös 2018



Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Suomen kansantalous ja julkinen talous kehittyivät viime vuonna myönteisesti. Siihen vaikutti ennen kaikkea suotuisa kansainvälinen taloussuhdanne. Myös Hyvinkää sai siitä osansa. Työttömyys väheni, mikä auttoi kaupungin taloutta. ”Hyvinkään verotulot kasvoivat enemmän kuin maassa keskimäärin”, sanotaan tilinpäätöksessä. Näin siis siitä huolimatta, että väkilukumme kehittyi eri suuntaan kuin maassa keskimäärin, se pieneni yli 200 asukkaalla.

Arviointikertomuksessa kaupungin taloutta luonnehditaan tasapainoiseksi, vaikka alijäämää syntyikin runsaat 2 miljoonaa euroa. Kannattaa muistaa, että kahtena edellisenä vuonna ylijäämää syntyi noin 8 miljoonaa euroa. Lainaa lyhennettiin viime vuonna neljättä vuotta peräkkäin ja korkomenot putosivat jo alle 2 miljoonaan euroon.

Viime vuosi oli ensimmäinen vuosi vuoden 2000 jälkeen, kun kaupungin tulos oli heikompi kuin talousarvio. Tämäkin johtui lähinnä siitä, että verottaja teki virheitä vuoden 2017 kunnallisverotilityksissä. Vuoden 2017 kunnallisverotilitykset olivat liian suuret, mitä oikaistiin pienentämällä kuntien jako-osuuksia vuonna 2018. Voidaan hyvin arvioida, että ilman tätä verottajan virhettä Hyvinkään tulos olisi ollut myös viime vuonna parempi kuin talousarvio ja siis ylijäämäinen.



Tänä ja ensi vuonna on ohjelmassa merkittäviä kouluinvestointeja, Kipinä ja Metsäkaltevan koulu. Suunnitelmissa on myös laajentaa Tapainlinnan koulua ja pystyttää Pohjoispuiston koulun pihalle parakkiluokkia. Tämä samaan aikaan, kun meiltä on jäämässä tyhjiksi hyviä käyttökelpoisia koulutiloja muun muassa Sveitsin lukiosta. Kannattaisi vielä kerran harkita ainakin Sveitsin lukion tilojen käyttöä yläkoulun opetuksessa myös jatkossa. Se ei vaadi suuria remontteja.

Muutoin uhkana on, että tämä hieno koulurakennus puretaan ja tontti yritetään myydä kerrostalorakentamiseen. Kaupungilla on jo muutoinkin vapaita tontteja kerrostaloille muun muassa Hangonsillassa ja Metsäkaltevassa. Lisäksi eri puolille kaupunkia on tulossa täydennysrakentamista, mihin liittyen olemme tässäkin kokouksessa hyväksyneet asemakaavamuutoksen. Koulujen purkaminen ja niiden tonttien myynti ei myöskään merkitse kaupungille mitään ylimääräistä tuloa. Tänne ei ole muuttamassa määräänsä enempää ihmisiä.

Sinänsä nyt on hyvä aika investoida. Kaupungin velka on vain noin 2 000 euroa asukasta kohti. Uusien investointien myötä se voi nousta lähelle kuntien keskiarvoa, 3 000 euroa. Korot ovat alhaalla ja vaikka meitä on jo kymmenen vuotta peloteltu korkojen nousulla, ei niin ole tapahtunut. On mahdollista, että nollakoroista on tulossa ”uusi normaali” niin kuin sanonta kuuluu.



Viime vuosi oli viimeinen, kun kaupunki tuotti itse sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Kaupunginjohtaja kirjoittaa, että ”valinta siirtyä kuntayhtymäpohjaiseen toimintaan on osoittautunut onnistuneeksi päätökseksi jo nyt.” En olisi tästä niin varma. Kuntalaisten arjessa ei ole näkynyt oleellisia parannuksia. Päivystyksen odotusajat ovat edelleen sietämättömän pitkät ja terveyskeskuksessa on lääkärivajetta. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden saanti ei ole ollut riittävää. Tämän seurauksena kodin ulkopuolelle on sijoitettu ennätysmäärä lapsia. Se on tullut kaupungille kalliiksi, mutta ennen kaikkea se on inhimillinen tragedia kymmenille perheille.

Sosiaali- ja terveysmenot ylittivät selvästi budjetoidun. Tämä johtui myös sote-menojen alibudjetoinnista, mistä varoitimme jo viime vuoden talousarviosta päätettäessä ja johon yritimme saada korjausta.

Keusoteen valmistautuminen on ollut puutteellista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen kaupunki ei ole osoittanut varoja. Tilanne on korjattava pikaisesti. Myös maahanmuuttajien kotouttamisessa kaupungin resurssit ovat olleet riittämättömät.

Päätöksenteon osalta sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet kauemmaksi kuntalaisista ja myös Hyvinkään valtuustosta. Tämän vuoden talousarviossa päätimme yhdestä ainoasta määrärahasta kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja senkin lopullisesta käytöstä päättävät lähinnä kuntayhtymän 20-jäseninen hallitus ja johtavat virkamiehet. Pidämme välttämättömänä, että jatkossa myös Hyvinkään valtuusto ottaa kantaa sote-palveluiden järjestämiseen alueellamme.



Kaupungin tilinpäätöstä täydentävät nyt ensimmäistä kertaa kaupungin verkkosivuilla julkaistut ostolaskut viime vuodelta. Teimme vuonna 2015 valtuustoaloitteen kaupungin ostolaskujen julkaisemisesta netissä avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi monien muiden kuntien tapaan. Samalla voisi löytyä mahdollisia väärinkäytöksiä ja myös säästökohteita. Aloite toteutui keväällä, kun viime vuoden laskut julkaistiin.

Suurimmat ostot kaupunki teki viime vuonna HUS:lta, mutta jos julkisen sektorin sisäiset ostot jättää pois, oli ostoja eniten Mehiläiseltä ja sen tytäryhtiöiltä, yhteensä yli 5 miljoonaa euroa. Attendolta ostettiin palveluja 2 miljoonalla eurolla ja Uudenmaan Seniorikodeilta lähes 2 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna nämä laskut eivät enää tule näkymään, koska palvelut ostaa Keusote eikä kaupunki.

Muita huomattavia ostoja kaupunki teki viime vuonna muun muassa Rentto Oy:ltä, jolta vuokrattiin toimitiloja 1,5 miljoonalla eurolla. Hyvinkään Liikenteelle maksettiin joukkoliikenteestä 1,3 miljoonaa euroa ja RTA Virtanen-yhtiöille lähes miljoona euroa pääosin kaupunkitaajaman eteläosan alueurakasta.

Mitä alueurakkaan tulee, on hyvä asia, että poliisi selvittää siihen liittyvät epäselvyydet. Emme ota kantaa vastuukysymyksiin. Mutta itse alueurakka ei ole sujunut niin hyvin kuin RTA Virtasen kanssa on sovittu. Asun itse Hakalanmäessä ja olen päivittäin seurannut muun muassa lumien aurausta ja myös reklamoinut siitä. Usein varsinkin lyhyempien kevyen liikenteen väylien auraus on jäänyt tekemättä. Työn jälki on ollut viimeistelemätöntä ja kaikesta näkee, että auraus on tehty kiireellä työtä säästäen. Ihmettelen, jos mitään sopimussakkoja ei ole määrätty. Toisaalta, joku vuosi sitten oli työtä tehty pari kertaa niin tehokkaasti, että myös latupohjien lumet oli aurattu pois.

Jos alueurakasta on kaupungille säästöä tullut, se on tapahtunut laadun ja työntekijöiden kustannuksella. Kun alueurakka vuonna 2016 kilpailutettiin, saimme neljä tarjousta, joista kaksi oli selvästi ylihinnoiteltuja, jopa kaksin-kolminkertaisia hyväksyttyyn tarjoukseen nähden. Koska kilpailutus ei oikein toimi, olisi järkevää, että kaupunki ottaisi alueurakan omaksi työkseen, kun sopimuskausi päättyy runsaan kahden vuoden kuluttua.



Lopuksi, kuten tunnettua Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitukset kiristivät tuntuvasti kuntien taloutta muun muassa leikkaamalla kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia. Tilinpäätöksessäkin todetaan, että ”valtio on leikannut 2010-luvulla rajusti hyvinvointipalvelujen järjestämiseen tarkoitettua rahoitusta kunnilta.” Uuden hallituksen ohjelmassa ei tällaisia leikkauksia ole vaan kunnat ovat saamassa jonkin verran lisää rahaa muun muassa koulutuksen järjestämiseen. Tämä auttanee meitäkin. Hyvinkäällä on syytä katsoa tulevaisuuteen valoisasti.