Kaupunginvaltuusto 11.11.2019 Olli Savela (vas.)

Puheenvuoro vuoden 2020 talousarviosta



Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Haluan nostaa esille muutamia kohtia ensi vuoden talousarvioesityksestä ja kaupungin taloudesta yleensä.

Osavuosikatsauksessa ennustettiin, että kaupungin tämän vuoden alijäämä olisi 20 miljoonaa euroa. Puolet siitä olisi seurausta sote-menojen ylityksestä ja puolet verotulojen supistumisesta.

Kuten tiedätte, verotulojen supistumiseen on ratkaisevasti vaikuttanut verokorttiuudistus, minkä seurauksena ennakonpidätykset ovat jääneet liian pieniksi. Tämä ei tarkoita, että me menettäisimme nämä verotulot, ne vain tilitetään kunnille myöhemmin, valtaosaltaan ensi vuonna. Koska verokorttiuudistus on tarkoitettu pysyväksi, käynee niin, että myös ensi vuoden verotuloja siirtyä seuraavalle vuodelle ja niin edelleen. Lopputulos on, että verotulot kehittyvät jatkossa koko lailla normaalisti, mutta tälle vuodelle saattaa jäädä muutaman miljoonan euron kuoppa, joka ei enää vaikuta tulevien vuosien verokertymiin.

Yleiset talousnäkymät eivät myöskään viittaa siihen, että verotulot olisivat vähenemässä. Suomen kansantalouden palkkasumma kasvoi tänä vuonna tammi-heinäkuussa 3,7 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Myös maksettujen työeläkkeiden summa kasvoi 3,7 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Nämä tiedot ennakoivat kunnallisveron tuottojen kasvua. En usko, että kaupungin talous toteutuisi tänä vuonna 20 miljoonaa euroa alijäämäisenä vaan alijäämä jää huomattavasti pienemmäksi.

Kaupunginjohtaja sanoi puheenvuorossaan, että työmarkkinaratkaisu on riskitekijä. Ilmeisesti tarkoitit, että isot palkankorotukset tulevat kunnille kalliiksi. Mutta asialla on myös toinen puoli. Isot palkankorotukset lisäävät kunnallisverotuloja. Palkankorotukset eivät ole mikään riskitekijä.



Sosiaali- ja terveysmenojen 10 miljoonan ylitys tulee erikoissairaanhoidosta, arviolta 7,5 miljoonaa euroa ja lastensuojelumenoista, arviolta 2,2 miljoonaa euroa. Entä ensi vuonna?

Erikoissairaanhoitoon talousarviossa on varattu 8 miljoonaa euroa vähemmän kuin HUS itse arvioi menojen olevan. Emme tietenkään tiedä, mikä todellinen tarve ensi vuonna tulee olemaan, mutta on lähdettävä siitä, että kaikki tarpeellinen hoito annetaan. On myös varauduttava siihen, että rahaa tarvitaan lisää. Alibudjetoinnilla ei kannata pettää itseään.

Lastensuojelussa lasten sijoitukset ja sijaishuollon asiakasmäärät ovat kasvaneet. Hyvinkäällä sijaishuollon asiakasmäärä on 47 asiakasta yhtä sosiaalityöntekijää kohti. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto päivittivät äskettäin lastensuojelun laatusuosituksensa. Sen mukaan yhtä lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohden pitäisi olla enintään 25 asiakasta, Hyvinkäällä on siis kaksi kertaa enemmän. Yhden työntekijän lisääminen ensi vuonna ei vielä paljon auta.

Onneksi hallitusohjelman mukaan henkilöstömitoituksesta ollaan säätämässä lailla. Sen mukaan vuonna 2022 yhdellä lastensuojelun ammattilaisella voi olla enintään 35 lasta asiakkaanaan ja vuonna 2024 enintään 30 lasta. Näyttää siltä, että tämäkin asia saadaan kuntoon vain sääntelyä lisäämällä ja lakeja muuttamalla.

Työntekijöiden lisääminen auttaa myös siirtämään painopistettä varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Pitkällä aikavälillä se tulee myös halvemmaksi.



Talousarviossa sivulla 32 todetaan, että ”Keusoten ja HUS:n menokehitys saatetaan vastaamaan kaupungin rahoituspohjan kehitystä.” Tämä on mielenkiintoinen lause. Ensinnäkin on selvää, että kaupunki voi myös itse vaikuttaa rahoituspohjaansa esimerkiksi päättäessään kunnallisveroprosentista.

Toiseksi, emme voi luopua lakisääteisistä palveluista. Jos lapsen olosuhteet vaativat sijoitusta hoitokotiin, se on tehtävä. Sairaat on hoidettava ja leikkaukset tehtävä. Vanhuksista on huolehdittava. Myöskään mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsiviä ei voi jättää heitteille. Väestön ikääntyminen vaatii lisää voimavaroja, siis kaupungin rahoituspohjaa.

Tänä vuonna on tullut ilmi useita tapauksia, joissa vanhusten palvelutaloissa on ilmennyt vakavia puutteita, erityisesti yksityisellä sektorilla mutta myös julkisella puolella. Hoitajamitoituksen vähimmäistasoksi on nyt tulossa 0,7 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti. Olisi tärkeää, että Hyvinkää ja Keusote nostaisivat hoitajamitoituksen tälle tasolle mahdollisimman pian siellä, missä se ei vielä ole toteutunut.

Pelkkä mitoituksen korjaaminen ei vielä riitä vaan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on myös nostettava hoitoalan palkkoja. Keusotessa on menossa palkkojen harmonisointi, mutta se kestää kolme vuotta, mikä on liian pitkä aika. Harmonisoinnin jälkeenkin naisvaltaisten hoitoalojen palkat jäävät edelleen alhaisiksi.

Ensi vuoden talousarviossa on varauduttu siihen, että vanhusten asumispalvelupaikkoja lisätään 11 paikalla. Aiemmin on arvioitu, että vuosittainen tarve on 20 – 30 lisäpaikkaa, joten ilmeisesti kriteerejä tullaan kiristämään. Jo nyt kotihoidon varaan on jätetty vanhuksia, joiden oikea paikka ei enää ole kotona vaan hoitolaitoksessa.



Nämä esimerkit kertovat, että sosiaali- ja terveysmenoissa on lähivuosina todella merkittäviä nousupaineita. Niihin on vastattava - paitsi toimintaa parantamalla - myös rahoitusta keräämällä. Valtiolta tulee jonkin verran apua, mutta myös kuntien lisäpanostusta tarvitaan. Hyvinkään kaupunginvaltuusto ja muiden Keusote-kuntien valtuustot voivat vaikuttaa asiaan varaamalla talousarvioissaan riittävät määrärahat sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Lopullisen päätöksen varojen käytöstä tekee Keusote. Jos esityksemme sote-menojen lisäämisestä menee läpi, luotan siihen, että edustajamme kuntayhtymässä huolehtivat siitä, että rahat tulevat käytetyiksi hyvinkääläisten hyväksi. Mutta jos Keusote näkeekin pahempia puutteita muiden kuntien palveluissa ja päättää käyttää rahat niiden hyväksi, me emme joudu maksumiehiksi. Kuntien maksuosuudet määräytyvät sen mukaan, kuinka paljon kukin jäsenkunta käyttää palveluja. Sama asia todetaan kuntayhtymän järjestämis- ja tuottamissopimuksen kohdassa 10.3.: ”Kunta vastaa palvelutuotannon kustannuksista omien asukkaidensa osalta.” Rahamme eivät siten mene muiden kuntien hyväksi.

Talousarvioesityksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin on varattu ensi vuonna 8,4 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden alkuperäisessä talousarviossa. Kun sitten vertaa ensi vuoden varoja tämän vuoden ennusteeseen, mikä on esitetty vuoden toisessa osavuosikatsauksessa, saadaan paljon todellisempi muutosprosentti. Se on 0,9 prosenttia. Tämä tarkoittaa menojen vähenemistä reaalisesti ensi vuonna. Kenenkään ei pidä yllättyä, jos jälleen vuoden kuluttua toteamme, että sote-menot ylittivät talousarvion. Niin selkeästi ne on jälleen alibudjetoitu.



Myös perusopetuksen talousarvio on hyvin tiukka. Tuntikehystä kiristää muun muassa se, että A1-kielen opetus alkaa jo ensimmäiseltä luokalta. Ei ole poissuljettua, ettei opetuksen määrärahoilla jouduta leikkaamaan tuntikehystä. Se johtaisi ryhmäkokojen kasvuun yli sen, mitä olemme asettaneet tavoitteeksi.

Talousarviossa todetaan, että ”perusopetuksen tarvikemäärärahoja on jouduttu sopeuttamaan 200 000 eurolla.” Täällä on jo todettukin, että määräraha on edelleen pienempi kuin vuonna 2017. Tarvikemäärärahoja tarvitaan muun muassa uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen, mikä ei ilman niitä ole kaikilta osin mahdollista. Vuosi sitten äänestimme täällä tämän vuoden tarvikemäärärahoista. Valitettavasti esitys silloin kaatui.

Perusopetus tarvitsee lisää varoja tuntikehyksen turvaamiseksi ja materiaalihankintoihin.

Aseman koulu ei ole mikään taakka Hyvinkään kaupungille, se puolustaa hyvin paikkaansa keskustan kouluna. Museovirasto on antanut puoltavan lausunnon Aseman koulun suojelemiseksi. ELY-keskus tekee asiasta lopullisen päätöksen keväällä. Toivottavasti tämä nyt lopettaa spekulaatiot siitä, pitääkö kivikoulu ja puukoulu säilyttää. Johdonmukaista olisi, että Aseman koulun peruskorjausta nopeutetaan, kivikoulu on jo 65 vuotta vanha.

Investointisuunnitelmassa Aseman koulun uudisrakennus valmistuisi aikaisintaan vuonna 2025. Voi olla, että järkevintä olisi rakentaa peruskorjatun Aseman koulun yhteyteen myös uusia koulutiloja. Jos siinä tapauksessa kaikkia kivikoulun tiloja ei tarvita opetuskäytössä, löytyy tiloille kyllä muuta käyttöä. Esimerkiksi talousarvion sivulla 56 todetaan, ettei sote-toimialan yhdistyksille oikein riitä tiloja, kun ”vapaita vuoroja ei riitä edes kaikille kulttuuriyhdistyksille”.



Turvaamalla laadukkaat opetuspalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut lisäämme Hyvinkään vetovoimaa.