Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro Hyvinkään kaupungin tilinpäätöksestä 2019
Olli Savela 25.5.2020
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Syyt kaupungin ennätysheikkoon tulokseen viime vuodelta ovat tiedossa. Kaksi keskeistä tekijää ovat sote-menojen kasvu ja verotulojen polkeminen paikallaan.
Sosiaali- ja terveysmenot ylittivät budjetoidun 17 miljoonaa euroa. Tämän ei pitäisi olla kenellekään yllätys, niin selvästi sote-menot oli talousarviossa alibudjetoitu.
Ylityksestä erikoissairaanhoidon osuus oli 11 miljoonaa euroa. Muita merkittäviä, yli miljoonan euron ylityksiä on aiheutunut ikäihmisten ympärivuorokautisten asumispalveluiden ostoista, kotihoidon sairauslomista, vammaisten palveluista ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten laitoshoidon ostoista.
Ylitykset kertovat hoitojen kallistumisesta, ikäihmisten lukumäärän kasvusta, työntekijöiden väsymisestä ja perheiden pahoinvoinnista. Mutta ne ovat seurausta paljosta muustakin.
Menojen kasvu Keusoten perustamisen myötä oli täysin odotettavissa, kahdestakin syystä. Ensinnäkin uuden organisaation perustamiseen liittyy aina ylimääräisiä siirtymäkustannuksia. Esimerkiksi palkkojen harmonisointi lisää kuluja eikä siinä ole vielä päästy kunnolla alkuunkaan. Sinänsä palkkojen harmonisointi pääosin ylöspäin on tarpeellista ottaen huomioon hoitajien suhteellisen alhainen palkkataso.
Toiseksi, ”leveämmät hartiat” eivät takaa alhaisempia kuluja vaan päinvastoin. Useissakin tutkimuksissa on todettu, että Suomessa kuntien menot asukasta ovat suurimmat kaikkein pienimmissä kunnissa ja kaikkein isoimmissa kunnissa. Viime vuonna Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa ilmestyi Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Niko Vartiaisen tutkimus. Sen mukaan kaikkein pienimmät kunnat eivät pysty hyödyntämään toiminnassaan mittakaavaetuja ja toisaalta kaikkein suurimmat kunnat kohtaavat mittakaavahaittoja. Tätä voi varmasti soveltaa myös kuntayhtymiin.
Tutkimuksen mukaan sote-menot olivat Suomessa suurimmat alle 4 000 asukkaan kunnissa ja yli 50 000 asukkaan kunnissa. Ero oli merkittävä. Kun Hyvinkään kokoisesta, alle 50 000 asukkaan kaupungista siirryttiin yli 50 000 asukkaan kaupunkeihin, sote-menot olivat asukasta kohti keskimäärin noin 200 euroa suuremmat.
Hyvinkäällä erikoissairaanhoidon kulut ovat lähteneet aiempaa voimakkaampaan kasvuun vuodesta 2017 alkaen. Samana vuonna Keusote-kunnissa alkoi valinnanvapauskokeilu, johon kuului yksityisille terveysyrityksille maksettu kapitaatiokorvaus. Siihen on rakennettu sisään kannustin hankkiutua eroon paljon työtä aiheuttavista potilaista. Tämä on osaltaan lisännyt erikoissairaanhoidon kuluja.
Tuskin on sattumaa, että HUS:n erikoissairaanhoidon kulut ylittivät budjetoidun viime vuonna eniten seuraavissa kunnissa: Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Hyvinkää ja Tuusula. Kaikki ne ovat Keusote-kuntia. Vasta niiden jälkeen tulevat Uudenmaan muut kunnat. Myös vuonna 2018 Keusote-kunnat ylittivät erikoissairaanhoidon budjetoidut kulut keskimääräistä enemmän.
Sote-menojen lisäksi kaupungin taloutta heikensi verotulojen alittuminen 9 miljoonaa euroa budjetoidusta. Siitä 5 miljoonaa euroa aiheutui verojärjestelmän teknisistä muutoksista. Tämä 5 miljoonaa jäänee yhden vuoden kuopaksi kaupungin verotuloihin, tulevien vuosien verotuloja se ei enää vähennä.
Muutoin verotuloista on syytä olla huolissaan. Mitä koronakriisin vaikutuksiin tulee, toivottavaa on, että valtio korvaisi kunnille koronan aiheuttamat verotulojen menetykset täysimääräisesti.
Sivistystoimi ei ylittänyt viime vuonna budjettiaan, se alitti sen miljoona euroa. Senkin takia tuntuu kohtuuttomalta, että ”kestävän talouden ohjelmassa” suurimmat menojen leikkaukset kohdistuvat opetukseen, varhaiskasvatukseen ja kulttuuriin. Nämä leikkaukset heikentäisivät toteutuessaan huomattavasti Hyvinkään vetovoimaa erityisesti lapsiperheiden keskuudessa.
Menoleikkaukset on valitettavasti jo aloitettu. Hyvinkään kouluissa ei näinä kahtena viikkona tarjota oppilaille lämmintä kouluruokaa. Moni muu kunta kyllä pystyy siihen mutta ei Hyvinkää.
Monet kaavaillut ”säästötoimet” eivät oikeasti tuota säästöä. Koulujen, päiväkotien ja perhepäivähoidon lakkauttaminen eivät juurikaan säästä mitään, koska oppilaat tarvitsevat opetusta ja alle kouluikäisillä on joka tapauksessa subjektiivinen oikeus hoitopaikkaan.
Ei ole myöskään mielekästä luopua peruskoulun ja varhaiskasvatuksen useista kehittämishankkeista, joita on toteutettu valtion myöntämän hankerahoituksen tuella. Tilinpäätöksen mukaan runsaan 200 000 euron kaupungin omalla panostuksella on saatu lähes 700 000 euron edestä lisäresurssia perusopetuksen toteuttamiseen. Varhaiskasvatuksessa hanketuet ovat olleet vielä suurempia. Nämä tuet menetämme, jos luovumme kehittämishankkeista. Me näemme ne investointina tulevaisuuteen kuten opetuksen ja varhaiskasvatuksen menot laajemminkin.
Vielä yksi yksityiskohta tilinpäätöksestä. Korkomenot alenivat edelleen, näin siitä huolimatta, että lainakanta kasvoi tuntuvasti. Tämä on seurausta alhaisesta korkotasosta. Viime vuonna lainojemme keskikorko jäi alle kahteen prosenttiin. Kaupungin lainojen korkotaso laskee edelleen. Viime vuoden lopulla nostetuista Danske Bankin 5 ja 10 vuoden lainoista maksamme korkoa noin 0,2 prosenttia. Lyhytaikaista luottoa saamme jopa negatiivisella korolla.
Olemme valtuustoryhmien käymissä neuvotteluissa ”kestävän talouden ohjelmasta” esittäneet, että Hyvinkään kunnallisveroprosenttia korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä, mikä tuottaisi noin 9 miljoonaa euroa. Säästöjä löytyy lähinnä hallinnosta, useita miljoonia euroja.
Nousemme vielä tästä alhosta ja pystymme tarjoamaan kuntalaisille kunnalliset ja kunnolliset palvelut, jotka he ansaitsevat.