Puheenvuoro Hyvinkään valtuustossa 19.10.2020

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Esitän, että Kytäjän kartanon talouskeskuksen asemakaava palautetaan uudelleen valmisteluun seuraavin ohjein:

”Asemakaavan tulee noudattaa Kytäjän voimassa olevaa osayleiskaavaa kuten sekä maanomistaja että kaupunki ovat edellyttäneet kaavoituksen käynnistämissopimuksessa.

Osayleiskaavan mukaan ”olemassa olevia rakennuksia korjattaessa ei saa heikentää niiden kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa. Rakennuslain perusteella kielletään rakentamasta tai suorittamasta muita toimenpiteitä siten, että alueen kulttuurihistorialliset tai rakennustaiteelliset arvot heikkenevät.”

Kartanon päärakennus on säilytettävä ja kunnostettava niin, että se ulkonaisesti säilyttää rakennuksen kulttuurihistoriallisen ja rakennustaiteellisen arvon.

Kartanon puisto tulee kunnostaa ja uudisrakentaminen sijoittaa puiston ulkopuolelle.

Rakennusoikeus ei saa ylittää osayleiskaavassa sallittua 5 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta.”

Ja sitten tarkemmin esityksemme perusteluihin.

Aloite tähän asemakaavaan on tullut Kytäjän kartanon omistajilta joulukuussa 2014. Maaliskuussa 2015 kaupunki ja maanomistaja ovat solmineet sopimuksen asemakaavoituksen käynnistämisestä. Siinä todetaan selkeästi: ”Asemakaavan laadinnan edellytyksenä on, että se noudattaa Kytäjän osayleiskaavaa ja tarkentaa siinä esitettyjä periaatteita”.

Kun nyt tarkastelee asemakaavaehdotusta, voi todeta, että se ei mitenkään noudata Kytäjän osayleiskaavaa. Se johtaa käytännössä kartanon päärakennuksen purkamiseen, puiston täyttämiseen uudisrakennuksilla ja myös osayleiskaavassa sallitun rakennusoikeuden ylittämiseen lähes puolella.

Osayleiskaavassa sanotaan: ”alueeseen liittyy kulttuurihistoriallisia tai rakennustaiteellisia arvoja. Olemassa olevia rakennuksia korjattaessa ei saa heikentää niiden kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa. Rakennuslain perusteella kielletään rakentamasta tai suorittamasta muita toimenpiteitä sr-alueella siten, että sr-alueen kulttuurihistorialliset tai rakennustaiteelliset arvot heikkenevät.”

Mainittakoon, että sr-alue kattaa koko esitetyn asemakaavan alueen ja muitakin kartanon alueita. Sr-alue tarkoittaa siis aluetta, jossa rakennettu ympäristökuva säilytetään eikä esimerkiksi kartanon päärakennusta voi purkaa.

Myös Uudenmaan maakuntakaavassa kartanon alue on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Siihen liittyy määräys: ”Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on otettava huomioon maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön vaaliminen. Kulttuuriympäristöä kehitettäessä on sen arvot otettava huomioon.”

Kaikesta tästä huolimatta omistajat ovat purkaneet päärakennuksen ulkoverhouksen ja osittain myös sisätilat ilman maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää purkamislupaa. Muun muassa Uudenmaan ELY-keskus toteaa tästä, että ”Kytäjän kartanon päärakennus on tärvelty osayleiskaavan suojelumääräyksen vastaisesti.”

Mutta myös Hyvinkään kaupungilla on oma vastuunsa asiasta, koska se ei ole puuttunut laittomaan purkamiseen. Jo asemakaavan luonnosvaiheessa on kaavasta annettu mielipide. Sen mukaan ”syntyy vaikutelma, että laiton purkaminen ollaan nyt palkitsemassa runsaalla rakennusoikeudella. Tällainen ei voi olla horjuttamatta luottamusta viranomaisten tasapuolisuuteen.” Tähän johtopäätökseen on helppo yhtyä.

Nyt väitetään, että ”päärakennuksen säilytysmahdollisuudet ovat huonot.” Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen muistutus antaa asiasta toisenlaisen kuvan. Sen mukaan ”syntyneitä vahinkoja on liioiteltu ja taustaselvityksiä on käytetty valikoiden” sekä ”aiheutetut vahingot on yhä mahdollista korjata ja palauttaa kartanokeskus entiseen arvoonsa.”

Suunnittelualueesta on tehty rakennushistoriallinen selvitys vuonna 2017, siis purkutöiden jälkeen. Siinä päärakennusta luonnehditaan seuraavasti: ”Ulkoiselta ilmeeltään hyvin säilynyt rakennus, sisätiloissa säilynyt arvokkaita rakennusosia tai sisätilat säilyneet alkuperäisen kaltaisina, rakennushistoriallinen, kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen arvo.” Toimenpiteeksi suositellaan päärakennuksen kunnostamista.

Myös nyt esitetyssä asemakaavaehdotuksessa on päärakennuksen purkamisen vaihtoehtona esitetty sen säilyttäminen. Näin ei varmaankaan olisi esitetty, jos se ei olisi mahdollista.

Ympäristönsuojeluyhdistyksen lisäksi myös Hyvinkää-seura katsoo, että ”ensisijaisesti vanha kartano pitäisi säilyttää” sekä ”vanhan kartanon piha ja puisto pitäisi säilyttää ennallaan.”

Palautusesityksemme ei tarkoita sitä, ettei kartanon alueelle olisi mahdollista rakentaa uusia rakennuksia. Ne pitää vain sijoittaa puiston ulkopuolelle eikä rakennusoikeutta pidä lisätä siitä, mitä osayleiskaavassa on sallittu.

Tässä esityksemme perustelut.