Puheenvuoro valtuustossa 16.11.2020, ei nyt ihan sanasta sanaan:



Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut



Hyvinkään nimellinen kunnallisveroprosentti on ollut 19,75 prosenttia vuodesta 2014 alkaen eli meillä on jo seitsemättä vuotta sama veroprosentti. Mutta tosiasiallinen veroprosentti on samana aikana pienentynyt. Tämä niin sanottu efektiivinen veroaste tarkoittaa sitä, kuinka monta prosenttia ansiotuloista perittiin kunnallisveroa. Veroahan ei peritä ansiotulosta vaan verotettavasta ansiotulosta, josta on tehty verovähennykset. Lisäksi vielä näin määräytyvästä kunnallisverosta tehdään suoraan vähennyksiä.

Kuten täällä perusteluissa kerrotaan, efektiivinen veroaste oli Hyvinkäällä vuonna 2014 15,26 prosenttia ja tänä vuonna sen arvioidaan olevan 14,59 prosenttia. Tosiasiallinen veroaste on siten alentunut 0,67 prosenttiyksikköä eli kunnallisveron puolen prosenttiyksikön korotuksen jälkeenkin maksamme keskimäärin vähemmän kunnallisveroa kuin vuonna 2014 maksoimme.

Tämä on seurausta siitä, että verovähennyksiä on korotettu: ansiotulovähennystä, työtulovähennystä, eläketulovähennystä, perusvähennystä, työeläkemaksuvähennystä jne.

Kuntaliiton sivuilla on kuvio, josta näkyy, että Suomessa nimellinen kunnallisveroprosentti oli vuonna 1998 keskimäärin 17,5 prosenttia, tänä vuonna se on noin 20 prosenttia eli nimellinen veroprosentti on noussut 2,5 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan efektiivinen veroprosentti on pysynyt koko ajan samalla tasolla, noin 14,5 prosentissa.

Kunnallisvero on progressiivinen vain pienten tulojen osalta. Jo keskipalkkainen työntekijä maksaa kunnallisveroa melkein yhtä monta prosenttia kuin suuripalkkainen.

Suurin epäkohta kunnallisverossa on, että sitä ei peritä lainkaan pääomatuloista. Näin pelkkien pääomatulojen varassa elävät eivät osallistu kuntien palvelujen rahoitukseen. Suomessa pitäisi päästä irti ansio- ja pääomatulojen eriytetystä verottamisesta ja kaikkia tuloja pitäisi verottaa samoilla perusteilla progressiivisesti. Tämä tuottaisi Hyvinkäällekin varovaisesti arvioiden ainakin 10 miljoonaa euron lisätulot vuodessa.

Paine kunnallisveron korotuksiin tulee pitkälti siitä, että kunnille ei ole jätetty kovin paljon mahdollisuuksia tulojensa kasvattamiseen. Kunnat eivät voi harjoittaa tuloa tuottavaa liiketoimintaa. Valtionosuuksista ja yhteisöveron tuoton jakamisesta kunnille päättää valtio.

Kuntien verotulot eivät sinänsä ole kehittyneet huonosti tänä vuonna. Kansantalouden palkkasumma on tänä vuonna tammi-syyskuussa pienentynyt 0,8 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Koko vuonna palkkasumman supistuminen jäänee tätäkin pienemmäksi. Maksettujen työeläkkeiden summa on Suomessa puolestaan kasvanut tammi-heinäkuussa 3,2 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta muun muassa eläkeläisten määrän kasvun takia. Eläkeläiset maksavat jo neljäsosan Hyvinkään kunnallisveroista. Itse asiassa viime vuosina koko kunnallisverotulojen kasvu on tullut pelkästään eläkeläisten maksamista kunnallisveroista.

Mutta väestön ikääntyminen lisää väistämättä vanhusten hoitopalveluiden tarvetta ja kuntien menoja. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus on toistaiseksi kuntien vastuulla. Niihin tarvitsemme lisävaroja.