Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro 16.11.2020 valtuuston talousarviokokouksessa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Vanhusten hoidon ongelmat nousivat esille viime vuoden alussa, kun erityisesti yksityisissä hoitokodeissa paljastui huomattavia laiminlyöntejä. Asiaan on sen jälkeen puututtu muun muassa säätämällä laki hoitajamitoituksen nostosta, tehostetussa eli ympärivuorokautisessa hoidossa pitää vuonna 2023 olla vähintään 0,7 hoitajaa yhtä asukasta kohti.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat myös julkaisseet uudet vanhuspalvelujen laatusuositukset. Yleisradion lauantaisen uutisen mukaan alan professorit Marja Vaarama ja Marja Jylhä katsovat, että suositukset ja käytäntö elävät eri todellisuuksissa. Todellisuus on suosituksia ihmeellisempää. Iäkäs ei välttämättä saa niitä palveluita, joita palvelupäätökseen on kirjattu. Hän voi saada vähemmän.

Professorit esittävät kuusikohtaisen ohjelman siitä, mitä pitäisi tehdä. Hieman lyhennettynä, ensinnäkin ”vanhuspalvelujen määrän ja laadun kehittämistarpeet arvioidaan ja suunnitellaan kokonaisuutena. Palveluihin varataan riittävä, realistinen rahoitus.” Toiseksi ”kotihoidon kattavuutta ja laatua parannetaan. Kotihoidon henkilömitoitus säädetään lailla, joka takaa, että hoitoon on tarpeeksi aikaa. Tähän tarvitaan lisärahoitusta.”

Kolmanneksi ”hoivakotiin pitää päästä, kun kotona ei enää ole hyvä asua. Tähän tarvitaan lisärahoitusta.” Neljänneksi ”tuetun asumisen muotoja, sekä yksilöllisiä että yhteisöasumista, pitää kehittää.” Viidenneksi ”palvelujen laadulle pitäisi laatia avainkriteerit.” Ja kuudenneksi ”valvontaa tulee lisätä ja tähän varata resurssit. Rikkeistä tulee olla seuraamuksia, tarvittaessa myös rikosoikeudellista vastuuta.”

Me olemme Hyvinkäällä luovuttaneet vanhustenhoidon kuten muutkin sosiaali- ja terveyspalvelut Keusoten päätettäväksi. Väestön ikääntymisen takia tämän vuoden kaupungin talousarviossa todetaan sote-palveluiden kohdalla: ”Vanhusten asumispalvelujen ostoihin on lisätty 11 paikkaa.”

Valtuuston päätös ei ole toteutunut. Keusote on vähentänyt vanhusten hoitopaikkoja ja erityisen paljon juuri Hyvinkäällä. Se lakkautti kesäkuussa Paavolan vanhainkodin ja samalla Hyvinkään viimeiset 18 vanhainkotipaikkaa. Lisäksi Keusote on tänä vuonna vähentänyt Hyvinkäältä noin 30 tehostetun hoidon ympärivuorokautista hoitopaikkaa.

Kaiken tämän seurauksena jono hoitopaikkoihin on jälleen pidentynyt. Jonossa oli Hyvinkäällä syyskuun lopussa 30 – 40 ihmistä.

Hoitopaikkojen vähentämistä on perusteltu sillä, että ihmiset pärjäävät tavallisessa palveluasumisessa ja kotihoidossa, kun kotiin annetaan riittävät palvelut. Mutta myös kotihoitoa on vähennetty. Kun vuoden vaihteessa kotihoidon piirissä oli Hyvinkäällä 465 asiakasta, oli asiakkaita syyskuun lopussa 403, vähennystä yli 60 asiakasta. Vähennetään siis sekä ympärivuorokautista hoitoa että kotihoitoa.

Toimitaan täsmälleen päinvastoin kuin edellä mainitut gerontologian professorit esittävät. Keusoten ensisijainen tavoite ovatkin säästöt eikä vanhusten hyvä hoito.

Sama meno näyttää jatkuvan ensi vuonna. Talousarviossa ja myös Keusoten talousarvion luonnoksessa esitetään, että Keusote käyttäisi ensi vuonna omaan toimintaansa Hyvinkäällä lähes kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna ennustetaan käytettävän. Oma toiminta sisältää tässä tapauksessa myös palveluiden ostot yksityisiltä mutta ei erikoissairaanhoitoa. Kun menojen arvioidaan olevan tänä vuonna 102 miljoonaa euroa, on ensi vuodelle varattu runsaat 99 miljoonaa euroa eli vähennys on lähes kolme prosenttia. Samaan aikaan kunta-alalla on ensi vuoden palkankorotuksiksi sovittu 1,8 prosenttia, joten menojen reaalinen vähennys on ainakin 4 prosenttia. Tämä on todella merkittävä menoleikkaus.

Hyvinkään kaupungin pitää välttämättä lisätä rahoitustaan Keusotelle, jotta hyvinkääläisten vanhusten hoito ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan paremmalle tolalle. Kaupunginjohtaja mainitsi, että jotkut Keusotekunnat ovat budjetoineet Keusotelle enemmän kuin Keusote itse. Näin pitää meidänkin tehdä.

Kun ”kestävän talouden ohjelmaa” tehtiin, esitettiin tämän vuoden ensimmäisessä osavuosikatsauksessa ennuste, jonka mukaan tämän vuoden alijäämäksi muodostuisi noin 14 miljoonaa euroa. Tilanne oli täysin toinen kuin nyt. Toisessa osavuosikatsauksessa lokakuussa tämän vuoden alijäämäksi ennustetaan enää 1 miljoona euroa. Syynä tähän on verotulojen kasvu viime vuodesta sekä valtionosuuksien todella huomattava kasvu. Valtionosuuksilla Marinin hallitus käytännössä korvaa kunnille koronapandemian aiheuttamat tulomenetykset ja menolisäykset. Tämä on myös järkevää koko julkisen talouden kannalta, koska valtio saa lainaa jopa 15 vuodeksi kiinteällä, negatiivisella korolla.

”Kestävän talouden ohjelman” hyväksymisen yhteydessä annettiin turhan synkkä kuva kaupungin taloustilanteesta. Virkamiesten ehdotus oli 15 miljoonan euron tasapainotus vuositasolla asteittain vuoteen -24 mennessä. Saimme hyvällä yhteistyöllä karsittua virkamiesten alkuperäisiä menoleikkauksia monessa tärkeässä kohdassa. Lopputuloksena valtuusto hyväksyi - lukuisien äänestysten jälkeen - noin 14 miljoonan euron menoleikkaukset ja tulolisäykset.

Vasemmistoliiton ryhmä oli valmis hyväksymään säästöjä ja tulolisäyksiä yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Tästä tulolisäysten osuus oli noin 5,5 miljoonaa euroa, merkittävimpänä kunnallisveron nostaminen puoli prosenttiyksikköä.

Menokarsintoja olimme valmiita hyväksymään noin 4,5 miljoonaa euroa. Nämä kohdistuivat lähinnä hallintoon, ulkopuolisten palvelujen ostoon, aikaisemmin tehtyihin päätöksiin sekä lapsimäärän vähenemisestä seuraaviin säästöihin.

Sen sijaan emme hyväksyneet lukuisia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen säästöjä, emme koulujen ja päiväkotien lakkautuksia emmekä kulttuuripalveluihin kohdistuvia säästöjä. Puolustimme esimerkiksi opetustoimen määräaikaisten pätkätyöntekijöiden oikeutta palkkaan myös kesä-heinäkuulta kuten vakituiselle henkilöstölle maksetaan. Puolustimme myös biologian, maantiedon ja englannin opetuksen pienempiä ryhmäkokoja. Aki Korpela näistä mainitsi, mutta jätti kertomatta, että vihreät eivät näitä puolustaneet.

Puolustimme myös varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ja riittävää henkilökuntaa. Puolustimme sosiaali- ja terveyspalveluita.

Emme hyväksyneet sellaisinaan myöskään teknisen keskuksen ja tilakeskuksen menoleikkauksia vaan esitimme pienempiä säästöjä, koska näimme, että esitetyn suuruiset menoleikkaukset tulevat johtamaan irtisanomisiin eikä tilanteesta selvitä eläköitymisten ja muun luonnollisen poistuman avulla.

Esitimme myös, että kaupunki ei irtisano työntekijöitään tuotannollis-taloudellisista syistä, mutta kovin vähän saimme tukea muista valtuutetuista. Nyt lehtitietojen mukaan irtisanominen uhkaa ensi vuonna 20 – 30 kaupungin työntekijää.

”Kestävän talouden ohjelma” oli itse asiassa valmisteluohje virkamiehille. Talousarvion yhteydessä päätetään joka vuosi sen täytäntöönpanosta eli ensi vuoden osalta nyt. Valtuusto voi vielä muuttaa päätöksiä. Sitä täällä jo edellä yritettiin veroprosentin osalta. Siinä käytetyissä puheenvuoroissa etenkin kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat korostivat, että nyt menee sen verran hyvin, ettei veronkorotukselle ole tällä hetkellä tarvetta, joten rahaa näyttäisi riittävän.

Tulemme tekemään talousarvion yksityiskohtaisessa käsittelyssä muutamia muutosesityksiä menoleikkausten pienentämiseksi.

Tässä myös muutosesitykset ja äänestystulokset:

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän muutosesitykset

s. 32 Lisätään sitoviin tavoitteisiin kohtaan Työllisyyden edistäminen:

Kaupunki ei lomauta eikä irtisano työntekijöitään tuotannollis-taloudellisista syistä.

4 - 47

s. 39 Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätään toimintakatteeseen 2 miljoonaa euroa.

Perustelut: Keusoten maksuosuuteen käytettäväksi hyvinkääläisten vanhusten kotihoidon parantamiseen ja ympärivuorokautisten hoitopaikkojen lisäämiseen.

5 – 46

s. 53 Perusopetus

Lisätään toimintakatteeseen 400 000 euroa.

Perustelut: Määräaikaisten työntekijöiden palkanmaksuun myös kesä-heinäkuussa.

12 - 32

s. 57 Varhaiskasvatuspalvelut

Lisätään toimintakatteeseen 200 000 euroa.

Perustelut: Ei kasvateta ryhmäkokoja, säilytetään ryhmäavustajat.

12 – 39

s. 61 Kulttuuri- ja hyvinvointilautakunta

Lisätään toimintakatteeseen 200 000 euroa.

Perustelut: Jatketaan ikäihmisten päivätoimintaa kaupungin omana toimintana.

5 – 46

s. 71 Tekninen keskus

Lisätään toimintakatteeseen 300 000 euroa.

Perustelut: Henkilöstökuluihin irtisanomisten ja ostopalveluiden välttämiseksi.

5 – 46

s. 72 Tilakeskus

Lisätään toimintakatteeseen 200 000 euroa.

Perustelut: Henkilöstökuluihin irtisanomisten ja ostopalveluiden välttämiseksi.

5 - 46