31.5.2021 Hyvinkään kaupunginvaltuusto
Kaupungin tilinpäätös 2020
Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro, Olli Savela

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kaupungin viime vuoden tilinpäätös osoittaa vajaan miljoonan euron ylijäämää. Tähän tulokseen päästään, kun on ensin tehty viiden miljoonan euron varaus Sahanmäen kaatopaikan puhdistusta varten. Nämä menot eivät viime vuonna toteutuneet, joten ilman tätä varausta viime vuoden ylijäämä oli lähes kuusi miljoonaa euroa. Tämä antaa paljon oikeamman kuvan viime vuonna toteutuneista tuloista ja menoista kuin vajaan miljoonan euron ylijäämä.

Tuo viiden miljoonan euron varaus on luonnollisesti vain arvio, jonka oikeellisuutta emme pysty arvioimaan. Ilmeisesti haluttiin näyttää ylijäämää, mutta vain vaatimatonta. Kuuden miljoonan euron varaus olisi jo muuttanut ylijäämän alijäämäksi, joten on katsottu paremmaksi päätyä viiteen miljoonaan. Tällaisella varauksella voidaan kirjanpidossa helposti säätää kaupungin ylijäämää.

Kun viime kesäkuussa päätimme ”kestävän talouden” ohjelmasta, ennustettiin osavuosikatsauksessa viime vuoden alijäämäksi 14 miljoonaa euroa. Talous toteutui siten oikeasti 20 miljoonaa euroa parempana.

Ennusteessa pahiten pielessä oli verotuloarvio. Verotulot toteutuivat viime vuonna 14 miljoonaa euroa suurempina kuin viime kesänä arvioitiin. Valtio korotti koronatukena kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ja se tuotti Hyvinkäälle kolme miljoonaa euroa, mutta tämäkin hallituksen päätös oli jo tiedossa, kun osavuosikatsaus julkaistiin, joten verotulot oli tuolloin ihan itse arvioitu pieleen.

Osavuosikatsauksessa arvioitiin kesäkuussa, että ”pitkäaikaista talousarviolainaa tullaan nostamaan loppuvuoden aikana arviolta 50 miljoonaa euroa”. Nyt tilinpäätöksessä todetaan, että ”uusia pitkäaikaisia lainoja ei vuoden aikana nostettu.” Ei voi välttyä vaikutelmalta, että meille annettiin aivan liian synkkä kuva talouden tilanteesta, kun samaan aikaan oltiin päättämässä kestävän talouden ohjelmasta. Se sisältää huomattavia henkilövähennyksiä ja palveluiden heikennyksiä.

Kaupungin lainakanta kyllä kasvoi viime vuonna, 12,4 tai 14 miljoonaa euroa riippuen siitä, mitä kohtaa tilinpäätöksessä lukee. Rahoitustarve katettiin kassavaroja pienentämällä ja lyhytaikaisilla lainoilla eli kuntatodistuksilla. Lainakannan kasvusta huolimatta kaupungin korkomenot säilyivät edellisen vuoden tasolla. Ne olivat jo kolmatta vuotta peräkkäin alle kaksi miljoonaa euroa. Korot ovat lainojen todellinen kustannus kaupungille.

Valtion koronatuet kunnille pelastivat Hyvinkäänkin viime vuoden talouden. Edellä mainitun yhteisöveron kolmen miljoonan lisätuoton lisäksi valtionosuuksia koronamenetyksiin saatiin lähes 15 miljoonaa euroa. Lisäksi kouluille ja varhaiskasvatukseen myönnettiin ylimääräistä hankerahoitusta koronan aiheuttamien oppimisvajeiden ja muiden ongelmien korjaamiseksi.

Tilinpäätöksessä ei ole arvioitu, paljonko olivat kaupungin koronamenot. Itse jäin kaipaamaan tästä jonkinlaista arviota. Tilinpäätöksessä todetaan vain, että koronamenot olivat pienemmät kuin koronatuet. Ymmärrän kyllä hyvin, että mitään täsmällistä laskelmaa ei pysty laatimaan, mutta vähän tarkempi yksityiskohtainen arvio olisi paikallaan. Se auttaisi myös ennakoimaan tulevaa.

Kaupungin lainakanta kasvoi, koska investoinnit olivat huomattavat. Erinomaiset Metsäkaltevan koulu ja Kipinä valmistuivat viime vuonna. Rakennushankkeet ovat melkein aina ylittäneet kustannusarvionsa. Esimerkiksi Vanhankirkonsillan alkuperäinen kustannusarvio oli 2,3 miljoonaa euroa, sitten 3,7 miljoonaa euroa, mutta sekin on ylittymässä ainakin kaksi miljoonaa euroa.

Uimalan laajennuksen ja vanhan osan peruskorjauksen kustannusarvio oli vuonna 2014 hyväksytyssä hankesuunnitelmassa 8 miljoonaa euroa. Uudessa hankesuunnitelmassa vuonna 2017 kustannusarvio nousi 12 miljoonaan euroon. Nyt arvioidaan, että pelkästään laajennus tulee maksamaan 10,5 miljoonaa euroa ja vanhan osan ja ulkoaltaan peruskorjaukseen on investointisuunnitelmassa varattu toiset 10 miljoonaa euroa.

Herää kysymys, laaditaanko jollekulle mieluisan hankkeen kustannusarvio alun perin tarkoituksella liian alhaiseksi, jotta hanke on helpompi viedä läpi.

Kaupungin vakinaista ja määräaikaista henkilöstöä vähennettiin viime vuoden aikana kaksi prosenttia eli 32 työntekijää ”kestävän talouden” ohjelman myötä. Heistä 10 irtisanottiin. Esitimme ”kestävän talouden” ohjelman käsittelyssä, ettei kaupunki irtisano työntekijöitään tuotannollis-taloudellisista syistä, mutta jäimme vähemmistöön. Myöskään monien määräaikaisten työsuhteita ei jatkettu eikä kaikkien eläköityneiden tai muuten pois jääneiden tilalle palkattu uutta työntekijää.

Kaupungin työntekijämäärä väheni viime vuonna siis kaksi prosenttia. Mutta kaupungin palkkakulut vähenivät yhteensä neljä prosenttia. Koska palkat eivät pienentyneet, palkkakulujen vähennys selittyy sillä, että koronasulkujen takia monet kaupungin työntekijät saattoivat ottaa perhevapaata, opintovapaata tai muuta palkatonta vapaata.

Toisin sanoen näillä ylimääräisillä palkattomilla koronavapailla kaupunki säästi vähintäänkin yhtä paljon kuin henkilöstön vähentämisellä. Tämä kertoo, että irtisanomiset ja muu työntekijöiden vähentäminen eivät olleet mitenkään perusteltuja myöskään taloudellisista syistä, kun sama säästö saatiin koronan takia aikaiseksi toista kautta. Kaupunki ei irtisanomisilla nouse.

Sosiaali- ja terveysmenot ylittivät talousarvion lähes 14 miljoonaa euroa. Ilman Keusoten koronamenetyksiäkin ylitys oli 7 miljoonaa euroa. Tämä oli seurausta sote-menojen tietoisesta alibudjetoinnista, mikä jatkuu edelleen. Yksi syy ylitykseen olivat kalliit yksityiset palvelut. Tilinpäätöksessä todetaan: ”Hyvinkään kotihoidon henkilöstössä oli vajetta, jota korvattiin asiakaspalvelujen ostoilla, jotka olivat suhteessa kalliimpia kuin oma tuotanto.” Ja ”kilpailutuksen myötä asumispalveluiden ostopalvelujen hinnat nousivat 1.3.2020 alkaen. Tähän ei ollut varauduttu talousarvion laadintavaiheessa riittävästi.”

Sivistyspalvelut sen sijaan alittivat talousarvion kolme miljoonaa euroa. Osittain tämä oli seurausta koulujen ja päiväkotien koronasuluista. Toisaalta ryhmäkokoja on valitettavasti kasvatettu ja sillä tavalla säästetty. Perusopetus ei ole myöskään pysynyt aina ”sitovissa tavoitteissa määriteltyjen ryhmäkokojen sisällä”, kuten tilinpäätöksessä todetaan. Valtion runsaalla hanketuella on pelastettu paljon.

Varhaiskasvatuksessa lapsimäärä väheni ikäluokkien pienenemisen ja koronan takia. Sen takia onkin tosi outoa, että ostopalveluita käytettiin aiempaa enemmän. Kaupungin kannattaisi ensisijaisesti turvata omien päiväkotien toiminta eikä jättää niihin tyhjiä ryhmätiloja.

Kun nyt olemme päättämässä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille viime vuoden osalta, on syytä muistuttaa, että vuoden 2018 osalta emme myöntäneet vastuuvapautta silloiselle tekniselle johtajalle liittyen alueurakoiden valvontaan. Tästä ei ole sen jälkeen kuulunut mitään. Olisi kiintoisaa tietää, joko vastuuvapaus voidaan myöntää vai mikä on tilanne.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kiittää kaupungin työntekijöitä hyvin tehdystä työstä viime vuonna. Mielellään olisimme nähneet, että kaupungin työntekijät olisi myös konkreettisesti palkittu raskaasta koronavuodesta naapurikuntien tapaan. Kiitämme myös kaupunginjohtajaa vuosien varrella kaupungin hyväksi tehdystä työstä ja toivotamme hyviä eläkepäiviä. Kiitos!