Puheenvuoro Hyvinkään kaupungin tilinpäätöksestä 2023
Kaupunginvaltuusto 27.5.2024



Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut



Kaupungin viime vuoden tulos oli yli 26 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Edellisenä vuonna ylijäämä oli 15 miljoonaa ja sitä edellisenä vuonna 19 miljoonaa, yhteensä siis 60 miljoonaa euroa kolmessa vuodessa. Tällaisia ylijäämiä kaupunki ei ole tuottanut koskaan.

Viime vuoden ylijäämään vaikuttivat osaltaan sote-uudistukseen liittyvät kertaluonteiset erät. Kunnallisveroa kertyi sen takia tilinpäätöksen mukaan 11 miljoonaa euroa enemmän ja yhteisöveroa kaksi miljoonaa euroa enemmän. Lisäksi kuntayhtymien purkamiset tuottivat noin neljä miljoonaa euroa. Yhteensä nämä sote-uudistukseen liittyvät kertaluonteiset erät olivat viime vuonna noin 17 miljoonaa euroa, jos olen oikein ymmärtänyt. Ilman niitäkin talous olisi ollut 9 -10 miljoonaa ylijäämäinen, mikä on sekin paljon.

Verotulot ylittivät viime vuonna talousarviossa arvioidun 3,5 miljoonaa euroa. Tämä oli hyvin tyypillistä, melkein aina verotulot on talousarviossa aliarvioitu useita miljoonia euroja.

Hyvinkään lainakanta on myös huomattavan alhainen, viime vuoden lopussa vain 2 000 euroa asukasta kohti. Se oli vain puolet saman kokoluokan kuntien keskiarvosta.

Viime vuosien isojen ylijäämien taustalta löytyy niin sanottu kestävän talouden ohjelma, joka näidenkin lukujen valossa näyttäytyy suuresti yliampuvalta.

Perusopetuksessa tavoiteryhmäkokona on ollut 1. ja 2. luokalla 20 oppilasta ja luokilla kolmannesta yhdeksänteen 22 oppilasta. Tässä ei ole kovin hyvin onnistuttu vaan erityisesti yläkoulussa ryhmät ovat olleet usein isompia. Tavoitteisiin olisi päästy, jos opetusryhmiä olisi alun perin perustettu sekä ensimmäiselle että seitsemännelle luokalle enemmän. Meillä olisi siihen varaa ja varoja.

Kaupunki on saanut huomattavia valtion erityisavustuksia opetukseen. Viime vuonna erityisavustukset vastasivat 7 opettajan ja 19 koulunkäynninohjaajan työpanosta.

Kuten tilinpäätöksessä todetaan, ”erityisavustusten käyttöehdoissa on määritelty, että niitä ei saa käyttää rahoittamaan opetuksen järjestäjän normaalia toimintaa, vaan ne on ohjattava toiminnan lisäresurssiksi. Perusopetuksen opetuksen järjestämisen resurssia ei voi kestävästi suunnitella mahdollisesti tulevien valtion erityisavustusten varaan, vaan resurssointi on oltava lähtökohtaisesti tasolla, mikä mahdollistaa opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteuttamisen ja määriteltyjen ryhmäkokojen toteuttamisen.”

Varhaiskasvatuksessa lasten lukumäärä kasvoi viime vuonna, vaikka ikäluokat ovat pienenemässä. Erityisesti alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumisaste on noussut. Myös monikielisiä lapsia on varhaiskasvatuksen piirissä aiempaa enemmän, viime vuoden lopussa jo 260, mikä on erityisen positiivista.

Yhä useammalla varhaiskasvatuksen opettajalla tai heidän sijaisellaan ei ollut varhaiskasvatuslain mukaista kelpoisuutta. Tähän on pyritty vastaamaan erilaisilla paikallisilla toimilla, mutta henkilöstöpulaan ei ole löydetty ratkaisua. Palkkaratkaisujen järjestelyvaraerätkin ovat olleet pieniä.

Olemme jo kahtena vuonna esittäneet talousarvioon kahden miljoonan euron lisäystä varhaiskasvatuksen palkkoihin, mikä olisi mahdollistanut 300 euron korotuksen kuukausipalkkoihin kaikille varhaiskasvatuksen työntekijöille. Se lisäisi alan yleistä arvostusta ja helpottaisi työntekijöiden saamista.

Ensi vuoden talousarviota on jo alettu valmistella. Jälleen kerran esitetään ennusteita uhkaavasta alijäämästä, jonka kattamiseksi tarvitaan menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Viime vuosien ylijäämien ja yleisen talouskehityksen perusteella niihin ei ole minkäänlaista tarvetta.