Aamuposti 1.2.2007

Olli Savela

 

Hyvinkäästä louhosten kaupunki ?

 

Viime aikojen merkittävin Hyvinkään tulevaisuutta luotaava kartta julkaistiin Aamupostissa 18. tammikuuta. Se kuvaa Uudenmaan vaihekaavaan sijoitettuja kiviainestuotannon alueita. Kartta löytyy myös Uudenmaan liiton kotisivuilta.

 

Vaihekaavassa kiviainesten otto Uudellamaalla keskitetään pääasiassa Hyvinkäälle ja Mäntsälään. Hyvinkäältä varataan kolme tosi laajaa aluetta kivilouhoksia varten. Itäisin niistä alkaa Kaukasin itäpuolelta ja jatkuu Hyvinkään ja Mäntsälän rajamailla aina Keravanjärvelle asti.

 

Keskimmäistä aluetta rajaavat lännessä päärata, pohjoisessa Hanko-Mäntsälä-tie, idässä Ridasjärvi-Jokela-tie sekä etelässä Palopuro-Kaukas-tie. Näiden teiden väliin jäävä lähes kymmenen neliökilometrin alue olisi tulevaisuudessa melkein kokonaan kiviainesten tuotantoaluetta.

 

Läntisin ottoalue ulottuu Kytäjällä Haarumäestä Jukolan kallioiden kautta aina Lopen rajalle asti. Siihen alue katkeaa ilmeisesti sen takia, että maakunnan raja tulee vastaan.

 

Kartta on kuin suoraan kiviainestuottajien unelmista. Se on kuitenkin vasta virkamiesten luonnos. Onneksi. Mutta ihan tosissaan se on tehty.

 

Jokaisella näistä louhosalueista olisi toteutuessaan erittäin suuri vaikutus seudulla asuvien ihmisten elämään. Entinen rauha olisi mennyttä melun, pölyn, kaivojen pilaantumisriskin ja rekkaliikenteen takia. Eivätkä kauempanakaan asuvat voisi enää käyttää näitä alueita ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen jne. Lopputulos olisi kuunmaisema muutaman vuosikymmenen kuluttua, kun kaikki kallio olisi louhittu.

 

Vaihekaava ei estä kallioiden louhimista myös näiden alueiden ulkopuolelta. Ruotsalainen NCC- rakennusyhtiö hakee parhaillaan lupaa Kaukasten itäpuolelle Tapionkalliolle. Louhos sekoittaisi koko rauhallisen kylän idyllin. Ottopaikka on vain kilometrin päässä kylästä ja lähimpiin taloihin on muutama sata metriä. Tielinjausta yhtiö ei ole kertonut ja on muutenkin vähätellyt hankkeen haittoja.

 

Käsittääkseni Tapionkallion louhoshankkeella on hyvät edellytykset kaatua ympäristölautakunnassa ja oikeusistuimissa, jos hanke niin pitkälle etenee. Sen verran tiukasti kyläläiset hanketta vastustavat ja sen verran rajusti hanke turmelisi maisemakuvaa.

 

Kaukasissa pidetyssä kuulemistilaisuudessa yhtiön edustaja esitteli malleilla laskettuja melukarttoja, joista hän ei itsekään ymmärtänyt mitään. Meluvaikutusten arvioimiseksi ei todellisuudessa malleja tarvita. Jokainen voi omin korvin todeta melun seuraamalla jo toimivia louhoksia. 

 

Muistan vieläkin elävästi, kuinka muutama vuosi sitten liikuin Suolijärven itäpuolella. Haarumäen äänet kantautuivat hyvin selvästi eikä kysymys ollut räjäytyksistä vaan normaalista louhinnasta. Hiljaiseksi määritellystä Kytäjän-Usmin alueesta ei ollut tietoakaan. Myöhemmin tarkistin kartasta, että paikasta oli Haarumäkeen linnuntietä viisi kilometriä.

 

Ehdotetuista ottopaikoista keskimmäinen eli Hanko-Mäntsälä-tien eteläpuolelle sijoittuva on varsin lähellä Marttia, Hakalaa ja tulevaa Yli-Jurvan asuntoaluetta. Sopivalla säällä äänet kantautuvat näille alueille. Ja löytyy asutusta paljon lähempääkin kaavailtuja ottoalueita.

 

Myös toiminta-aikoja on pidennetty. Haarumäen louhoksen toiminta-aika on maanantaista perjantaihin kello 6-22 ja sama rajoite koskee kuljetuksia. Jukolan kallioiden jatkoluvassa haetaan nyt kuljetuksille lupaa ”tarvittaessa” myös viikonlopuiksi.

 

Ehdotetuille louhospaikoille on lähinnä kaksi vaihtoehtoa. Toinen on siirtää kiviainesten otto kauemmaksi asutuksesta ja kauemmaksi pääkaupunkiseudusta, jonka rakentamiseen se lähinnä on tarkoitettu. Pidemmät etäisyydet nostavat rakennuskustannuksia, mutta entä sitten ? Saavathan rakentamisen suhteelliset kustannukset noustakin, jos siten suojellaan luontoa ja asukkaita. Voi myös käydä niin, että tämän kustannusten nousun maksavatkin rakennusyhtiöt pienentyvinä voittoina.

 

Pääkaupunkiseudun kivihuollon sanotaan olevan kriisissä, kun läheltä ei löydy tarpeeksi kiveä. Oikeasti kivestä ei Suomessa ole pulaa, vain lähellä sijaitsevasta kivestä voi olla pulaa.

 

Toinen vaihtoehto louhoksille on käyttää vähemmän kiveä. Kiviäkin voi kierrättää ja korvata muilla materiaaleilla. Uudisrakentamisen sijasta voi suosia korjaamista. Voi myös rakentaa vähemmän. Nyt Suomea rakennetaan toiseen kertaan, kun syrjäalueet tyhjenevät ja työpaikat ja väestö keskittyvät pääkaupunkiseudulle. EU-Suomessa ei enää harjoiteta omaa aluepolitiikkaa. Joukkoliikennettä suosimalla voidaan vähentää uusien teiden rakentamista.

 

Molempia vaihtoehtoja on käytettävä.

 

 

Kirjoittaja on Hyvinkään kaupunginvaltuutettu (vas) ja SKP:n kansanedustajaehdokas.