Aamuposti 1.4.2021

Keusote on pelastettava



Nimimerkki ”vihainen ehkä ex-äänestäjä” kysyi, kenen idea Keusote alkujaan oli (AP 29.3.).

Kuntien valtuustot päättivät Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän perustamisesta toukokuussa 2017. Esitimme, että Hyvinkää ei siihen liittyisi vaan järjestäisi sote-palvelunsa itse, mutta esityksemme hävisi äänin 7 – 40. Näin menetimme itsenäisen päätösvallan.

Hanketta perusteltiin etenkin taloudellisilla syillä. Valmisteluraportissa ”Yksi, kaksi vai kolme miljardia” sote-kuluja pidettiin korkeina ja selityksenä oli muun muassa ”tarjonnan laajuus ja laatu, joka luonnollisesti lisää myös palvelujen kysyntää”.

Ratkaisuksi tarjottiin palvelutason madaltamista. Raportin mukaan ”tavoitteiden saavuttaminen edellyttää poliittiselta ja viranhaltijajohdolta myös jämäköitä, ainakin joidenkin kansalaisryhmien kannalta epämiellyttäviä muutos- ja säästötoimenpiteitä.”

Niitä on myös tehty. Kunnanjohtajien esityksestä kuntien valtuustot ovat asettaneet Keusotelle ”erittäin tiukat taloudelliset raamit” (AP 13.3). Vasemmistoliiton ryhmä on Hyvinkäällä joka vuosi esittänyt lisäystä sote-rahoihin, mutta olemme jääneet ilman muiden ryhmien tukea.

Hoitoon pääsyn vaikeudessa on myös pohjimmiltaan kyse rahoituksen ja henkilökunnan puutteesta. Hyvin toiminut omalääkärijärjestelmä on lopetettu ilman, että tilalle olisi kehitetty parempaa. Tämä on vastuutonta. Perusteluksi ei kelpaa, että ”kaikilla potilailla ei ole ollut pysyvää omalääkäriä” (AP 27.3.).

Moniammatillinen tiimi yhdistettynä tutun lääkärin fyysiseen kohtaamiseen voisi toimia hyvin, jos sille annettaisiin riittävät resurssit. Nyt näin ei ole.

On hälyttävää, että Keusotessa vain joka neljännen lääkärin, sairaanhoitajan tai lähihoitajan mielestä työ on hallittavissa. Selvästi yli puolet kokee epävarmuutta työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn. Vain joka kolmas palautuu hyvin työpäivän aiheuttamasta rasituksesta.

Tälle on tehtävä jotakin, jos julkiset palvelut halutaan pelastaa. Nykyinen tilanne ajaa niin potilaita kuin henkilökuntaakin yksityiselle. Sekö on tarkoitus?

Terveydenhoito tarvitsee lisää rahaa. OECD:n mukaan Suomi käytti vuonna 2019 julkiseen terveydenhoitoon rahasumman, joka vastasi 7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Hollanti, Ranska ja Britannia käyttivät 8 – 10 prosenttia.



Olli Savela
kaupunginvaltuutettu (vas.)
kuntavaaliehdokas
Hyvinkää