Musiikkiopiston avustus säilyy nykytasolla äänin 27-22.

Orkesterin avustus säilyy äänin 27-23.

Lasten ja nuorten kuvataidekoululta ei myöskään leikata äänin 31-18.

Käsityökeskus Taidon avustus säilyy äänin 28-21.

Taidekoulun avustus säilyy äänin 27-24.

Taiteilijaseuran avustus säilyy äänin 26-24.

Liikuntajärjestöjen avustukset säilyvät äänin 27-24.

Nuorisopalveluista ei leikata äänin 33-18 ja 29-21.

Liikuntapalveluiden kunnossapidosta leikataan 20 000 euroa, ei 70 000 euroa.

Näiden kannalla olivat vasemmistoliiton lisäksi demarit, vihreät ja keskusta sekä hajaääniä muistakin ryhmistä.

Kaupunkisillan päiväkotia ei myöskään yksityistetä eikä Nopon päiväkotia lopeteta.

Mutta kaikki kannattamamme muutosesitykset eivät menneet läpi. Hyvinvointia ja terveyttä edistävien järjestöjen avustuksia leikataan neljännes äänin 26-25.

Hakalan kirjasto säilyy, mutta muuten kirjastolta leikataan yhteensä 80 000 euroa kolmen tiukan äänestyksen jälkeen.

Museopalveluista leikataan 50 000 euroa äänin 41-9 vain

vasemmistoliiton ja vihreiden puolustaessa.

Valtuustoryhmämme jäi yksin puolustamaan osallistuvan budjetoinnin säilyttämistä, työpajatoiminnan säilyttämistä ja perusopetuksen tuntimäärän lisäämistä 3 tunnilla.

Emme voineet hyväksyä myöskään sitä, että useita tyhjiksi jääviä rakennuksia jätetään kylmilleen rapistumaan ilman, että ensin on päätöksiä, mitä niillä tehdään. Esimerkiksi Hyvinkään yhteiskoulun asemakaavasta on tehty valitus, jonka ratkaisua pitää jäädä vielä odottamaan.

Sveitsin lukiosta on tehty purkupäätös, mutta se pitäisi peruuttaa ja selvittää, miten tämä arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen koulu voitaisiin säilyttää. Sandelininkadun terveysaseman tiloihin voisi sijoittaa vanhusten palveluasumista.

Alla yleiskeskustelussa käyttämäni puheenvuoro:

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Muutamia huomioita talousarviosta.

Kun Hyvinkäällä edellisen kerran päätettiin säästöohjelmasta vuonna 2020, olivat seurauksena ennen näkemättömät ylijäämät vuosina 2021 – 2023, yhteensä 60 miljoonaa euroa.

Tässä oli mukana myös kertaluonteisia tekijöitä, mutta kannattaa huomata, että talousarviot on Hyvinkäällä aina laadittu varovaisuusperiaatteella.

Sen takia 2000-luvulla tilinpäätöksen tulos on ollut keskimäärin 6 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa on arvioitu. Merkittävä osuus tässä on ollut sillä, että verotulot on yleensä aliarvioitu, keskimäärin 3 miljoonaa euroa vuodessa.

Myös tässä talousarviossa on piirteitä, jotka viittaavat siihen, että kaupungin taloustilanne ei ole ihan niin huono kuin on annettu ymmärtää.

Esimerkiksi omaisuuden myyntivoitoiksi on arvioitu vain 2 miljoonaa euroa. Niin pienet ne ovat viimeksi olleet vuonna 2000 ja keskimäärin 2000-luvulla myyntivoitot ovat olleet yli 5 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaupunginhallituksen käyttöön on talousarviossa annettu 1,2 miljoonan euron varaus käytettäväksi mahdollisiin yllättäviin kohteisiin kuten rakennusten purkuun, TE-palvelu-uudistukseen tai konsernirakenteen uudistukseen, mitä se sitten tarkoittaakaan.

Ei ole siis mitään varmuutta, että näitä rahoja tultaisiin tarvitsemaan. Ja jos tarvetta ilmenisikin, oikea menettely olisi anoa valtuustolta lisämäärärahaa sen sijaan, että kaupunginhallitus päättäisi näiden rahojen käytöstä.

Samaan aikaan, kun kaupunginhallitukselle annetaan tällainen hunajapurkki, leikataan suunnilleen saman verran sivistystoimen menoista: koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta, kulttuurista, kirjastosta, museosta, liikuntapalveluista ja nuorisotoiminnasta.

Tässä on selvästi otettu mallia Orpo-Purran hallituksesta. Päinvastoin toimii esimerkiksi Helsingin kaupunki, joka lisää avustuksia järjestöille. Kannattaa muistaa, että myös avustusten pitäminen ennallaan tosiasiassa alentaa niitä reaalisesti, koska palkat ja muut kustannukset aina vähän nousevat.

Sivistystoimen leikkaukset ja eräät teknisen keskuksen ja tilakeskuksen menoleikkaukset mahtuvat hyvin normaaliin virhemarginaaliin. Todellista tarvetta leikkauksille ei ole.

Hulevesimaksua ei ole tulossa niin kuin alun perin esitettiin. Maksu on korvattu kiinteistöverojen nostolla. Erityisen paljon korotetaan vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroa, 11 prosenttia. Se nostaa suoraan kaikkien asumiskustannuksia, myös vuokra-asuntojen omistajat siirtävät kiinteistöveron vuokriin.

Esimerkiksi Hyvinkään Vuokra-asunnot on ensi vuonna korottamassa vuokria, joissakin tapauksissa 7 prosenttia eli varsin paljon, kun samaan aikaan hallitus vielä leikkaa asumistukia. Häädöt ovatkin lisääntymässä.

Oikeudenmukaisempaa olisi kerätä asuinrakennusten kiinteistöveron korotus kuntaveron kautta. Silloin se jakautuisi ihmisten tulojen mukaan eikä pienimmistä tuloista tarvitse maksaa kuntaveroa.

Palkansaajilla raja kulkee noin 18 000 euron vuosituloissa, eläkeläisillä noin 14 000 euron vuosituloissa.

Kaupunki investoi lähivuosina paljon muun muassa kouluihin ja päiväkoteihin, mutta myös uimalan peruskorjaukseen ja ylisuureen monitoimihalliin. Hallin käyttökustannusten arvioidaan kohoavan peräti kahteen miljoonaan euroon vuodessa ja päälle tulevat vielä korot, koska halli rakennetaan velaksi.

Asiasta päätettiin jo viime syksynä tiukan äänestyksen jälkeen. Jos päätöstä tehtäisiin nyt, se saattaisi olla toisenlainen.

Taloussuunnitelman mukaan kaupungin velkamäärä kasvaa lähivuosina suurten investointien takia. Kannattaa muistaa, että lähtötaso on varsin alhainen.

Ja kokemuksesta voin kertoa, että investoinnit eivät yleensä toteudu siinä aikataulussa kuin on kaavailtu. Myöskään velkasumma ei taloussuunnitelman viimeisenä vuonna ole koskaan toteutunut niin suurena kuin muutama vuosi aiemmin on arvioitu.

Kuntataloudella on kieltämättä haasteita lähivuosina, koska valtionosuuksia leikataan. Mutta sen takia ei pidä tehdä päätöksiä, jotka merkittävästi heikentävät Hyvinkään elinvoimaa ja vetovoimaa ja saattavat hyvinkin kostautua suurempina menoina toisessa kohdassa.”