Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Muutamia huomioita tilinpäätöksestä. Viime vuoden ylijäämä oli 2,9 miljoonaa euroa. Alun perin talousarvio osoitti 1,8 miljoonan alijäämää, joten tulos oli lähes 5 miljoonaa euroa parempi.

Tulos olisi ollut vielä 2,3 miljoonaa euroa parempi, jos viime vuoteen ei olisi kohdistettu Sandelininkadun terveysaseman alaskirjausta. Sehän oli kertaluonteinen tulosta pienentävä erä, joka oli myös puhtaasti kirjanpidollinen kirjaus poistoissa. Oikeasti siinä ei rahaa kulutettu yhtään.

Vielä viime vuoden marraskuussa julkaistussa osavuosikatsauksessa ennustettiin, että viime vuoden alijäämäksi olisi muodostunut 3,4 miljoonaa euroa. Vain kaksi ja puoli kuukautta myöhemmin helmikuun alussa tilanne oli aivan toinen: ylijäämää lähes kolme miljoonaa. Tästä herää kyllä kysymys, miten ennuste saattoi olla näin paljon pielessä, yli kuusi miljoonaa. Vuoden lopussa ei käsittääkseni tapahtunut mitään erityisen yllättävää.

Mieleen tulee väistämättä, että valtuustohan päätti marraskuussa tämän vuoden talousarviosta. Siihen kohdistui kovia säästöpaineita. Hallituksen enemmistö esitti huomattavia menoleikkauksia, joista kyllä valtuusto torjui äänestyksen jälkeen huomattavan osan kuten muistatte. Herää kysymys, annettiinko taloudesta taas liian heikko kuva kuten talousarvioiden valmistelussa on usein ollut tapana.

Sitten täällä tilinpäätöksessä mainitaan, että kaupunki oli viime vuonna hakenut harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, mutta ei sitä saanut. Tätä en ihmettele yhtään. Luultavasti valtiovarainministeriössä muistettiin vielä vuosi 2021, jolloin Hyvinkää sai yli kaksi miljoonaa tätä ylimääräistä valtionosuutta. Tilinpäätös osoitti tuolloin 19 miljoonan ylijäämää.

Investoinnit eivät viime vuonna toteutuneet suunnitellusti vaan viivästyivät. Lähinnä sen takia kaupungin lainakanta pieneni 7 miljoonaa euroa, kun talousarvion mukaan lainaa piti lisätä 35 miljoonaa. Lainakanta asukasta kohti olikin viime vuoden lopussa suunnilleen puolet siitä, mitä Suomen kunnissa keskimäärin.

Talouden lisäksi toinen huomio koskee erityisesti yläkoulun ryhmäkokoja. Täällä tilinpäätöksessä todetaan, että valtuuston asettama 22 oppilaan tavoiteryhmäkoko ylittyy yläkoulussa pääsääntöisesti. Onneksi täällä tarjotaan myös ratkaisu ongelmaan.

Tilinpäätöksessä kerrotaan, että ”jos pelkästään yläkoulujen opetusryhmäkoot olisivat tavoiteryhmäkokojen mukaisia, tarkoittaisi se kolmea opetusryhmää lisää, mikä tarkoittaisi vuositasolla kustannuksia noin 300 000 euroa enemmän nykyiseen verrattuna.” Mielestäni tämä lisäpanostus koulutukseen kannattaisi tehdä. Meillä on siihen varaa.