Valtuutetun puheenvuoro

Aamuposti 3.6.2006

Olli Savela

 

Palvelupiirit ongelmallisia

 

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen johtava ajatus on, että kunnalliset palvelut keskitetään suuriin yksiköihin, joko kuntia yhdistämällä tai siirtämällä palvelut erilaisten palvelupiirien tuotettaviksi. Näin tavoitellaan säästöjä.

 

Todellisuudessa säästöjä ei synny, ellei palveluja heikennetä. Uudistus uhkaakin johtaa lähipalveluiden karsimiseen, palvelujen yksityistämiseen, työntekijöiden aseman huonontumiseen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien heikentymiseen.

 

Kuntaliitokset eivät auta. Tutkimukset kertovat, että ”kuntarakenteen muutokset eivät ole säästäneet kuntien menoja” (Sisäministeriön kuntaosaston julkaisu 4/2003). Myöskään ”näyttöä liitosten verotulokertymää kasvattavasta vaikutuksesta ei aineistosta löydy”. Miten säästöä voisikaan syntyä, kun palveluiden tarve ei kuntia yhdistämällä mihinkään vähene. Sen sijaan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet oman kunnan asioihin heikkenevät. Tuntuukin oudolta, että edelleen vaaditaan esimerkiksi vähintään 20 000 asukkaan peruskuntia. 

 

o o o

 

Puitelailla aiotaan muodostaa Suomeen noin 20 isoa palvelupiiriä, joihin kunnat velvoitetaan liittymään. Pohjois- ja Keski-Uudellamaalla valmistellaan jo yhtä tällaista palvelupiiriä, työnimeltään terveydenhuoltoalue. Sille siirrettäisiin terveyspalveluiden lisäksi myös vanhustenhuolto ja ehkä muitakin sosiaalipalveluita. Palveluja on tarkoitus keskittää ja niiden järjestämisvastuuta jakaa kuntien kesken, mikä tarkoittaa asiakkaille nykyistä pidempiä matkoja. Myös hyvinkääläiset joutuisivat hakemaan joitakin palveluja lähikunnista.

 

Palvelupiirillä pyritään loppujen lopuksi säästöihin. Sellaista suunnitellaan myös Päijät-Hämeessä. Lahden sosiaali- ja terveystoimen johtaja Matti Liukko sanoo asian suoraan (Kuntalehti 5/2006): ”Ainoa selkeä tie kustannusten vähentämiseen on Liukon mukaan palvelutasosta tinkiminen. Jos tähän tähdätään, se pitäisi sanoa ääneen. – Nyt eletään itsepetoksen aikaa… Liukko tulittaa.”

 

o o o

 

Palvelujen etääntymisen ohella palvelupiirien toinen ongelma ovat kuntalaisten ja luottamushenkilöiden heikot vaikutusmahdollisuudet. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n osalta kunnanvaltuustot päättävät vuosittain vain yhden määrärahan. Niilläkään päätöksillä ei ole suurta merkitystä, koska joka vuosi myönnetään lisärahaa toteutuneiden menojen perusteella. HUS:n valtuustoon kuuluu vain kaksi Hyvinkään kaupungin edustajaa (69 jäsenestä), hallituksessa ei ole yhtään hyvinkääläistä.

 

Terveydenhuoltoalueesta uhkaa tulla HUS:n kaltainen toimija, jossa todelliset päätökset tekee suppea virkamiesjohto yhdessä kunnanjohtajien kanssa. Kunnan itse järjestämiin palveluihin kuntalaisilla ja luottamushenkilöillä on paljon paremmat vaikutusmahdollisuudet.

 

o o o

 

Kolmas palvelupiirien ongelma on tilaaja-tuottaja-mallin käyttöönotto eli palveluiden kilpailuttaminen ja yksityistäminen, millä avataan uusia alueita yksityisen pääoman voitontavoittelulle. Esimerkki palveluiden yksityistämisestä on Kiljavan sairaala Oy, joka aikoo järjestää kuntoutus- ja muut palvelunsa kilpailuttamalla ne yksityisillä yrityksillä sen sijaan, että järjestäisi ne itse.

 

Kilpailun voittaa yleensä yritys, joka tuottaa palvelut halvimmalla, laatu ei ole niin tärkeä. Koska työvoimakulut ovat selvästi suurin menoerä, on kilpailua vaikea voittaa tinkimättä työntekijöiden palkoista, lomista ja muista työehdoista. Kuntien työntekijöistä noin 80 prosenttia on naisia, heistä valtaosa koulutukseensa ja työtehtäviinsä nähden alipalkattuja jo nyt. Yksityistäminen onkin merkinnyt esimerkiksi siivoojien palkkojen laskua.

 

o o o

 

Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Kansantuotteemme on kasvanut vuoden 1990 jälkeen reaalisesti noin 40 prosenttia. Samaan aikaan Ahon, Lipposen ja Vanhasen hallitukset ovat leikanneet kuntien vuosituloja noin viisi miljardia euroa. Ilman näitä valtionosuuksien ja verotulojen leikkauksia kuntien tulot olisivat tänään noin kuudenneksen suuremmat kuin ne ovat.

 

Kuntien ongelma ei ole menojen kasvu vaan tulojen leikkaus. Kunnat tarvitsevat lisää tuloja:

valtionosuudet on palautettava lamaa edeltäneelle tasolle ja kunnallisvero on muutettava progressiiviseksi. Myös pääomatuloista on perittävä kunnallisvero ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on korotettava.

 

 

Kirjoittaja on hyvinkääläinen kaupunginvaltuutettu (vas)