Aamuposti 2.10.2007
Hoitajien palkat ovat tunnetusti paljon huonommat kuin työn vaativuus edellyttäisi.
Sairaanhoitajien peruspalkka on noin 1800 euroa kuukaudessa ja kokonaispalkka keskimäärin noin 2500 euroa sisältäen vuorotyö- ja muut lisät. Jokainen voi omalta kohdaltaan miettiä, kuinka paljon palkkaa pitäisi saada, jotta suostuisi yötyöhön.
Vaalien alla puolueet kilvan tukivat vaatimusta 500 euron tasokorotuksesta hoitajien palkkoihin. Nyt hoitajille on tarjottu noin 50 euron samapalkkaisuuserää. Tällä vauhdilla kestää 25 vuotta ennen kuin tasokorotus toteutuu.
Harvoin on luvattu niin paljon ja annettu niin vähän. Eikö puolueiden kuulukaan pitää kiinni lupauksistaan ?
Hallituspuolueet kokoomus, keskusta, vihreät ja RKP tarjoavat nyt kunnille 150 miljoonan euron lisärahaa palkankorotuksiin. Kunnille palkankorotukset maksavat lähes kaksi miljardia euroa vuodessa.
Kun palkankorotukset on toteutettu, valtio saa takaisin pelkästään kunnan työntekijöiden lisääntyvinä tuloveroina paljon enemmän kuin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä antaa oikean kuvan hallituksen tarjouksen ”historiallisuudesta”, se on historiallisen alhainen.
Valtiolla olisi kyllä varaa enempään. Ensi vuoden budjetin ylijäämä on kaksi miljardia euroa. Tämän vuoden ylijäämä on vielä suurempi, 2,8 miljardia euroa valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan. Jos koskaan niin nyt on oikea hetki korjata hoitajien palkkojen jälkeenjääneisyys. Kysymys on tahdosta, ei rahan puutteesta.
Virallisesti sosialidemokraattinen puolue oppositiossa tukee sairaanhoitajien palkankorotusvaatimuksia, mutta käytännössä toimii toisin.
Valtuutettu Sari Tani (sd) kehui työnantajan tarjousta hyväksi (AP 26.9.). Jostakin syystä hän jätti kertomatta, että hän oli itse siitä päättämässä yhtenä työnantajia edustavan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan 11 jäsenestä. Kahdella tuolilla on vaikea istua.
Työehtosopimukset ovat minimi, jonka työnantaja voi ylittää. Hyvinkään kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto käsitteli 10. syyskuuta pääluottamusmiehen ja terveyskeskussairaalan johtajan esittämää ja perusturvajohtajan puoltamaa esitystä 70 euron erillisestä palkankorotuksesta lähi- ja perushoitajille.
Yhtenä perusteena esitykselle oli, että Hyvinkäällä lähi- ja perushoitajat saavat pienempää palkkaa kuin lähikunnissa. Tämän takia on jo vaikeuksia saada riittävästi hoitajia. Kuoppakorotus olisi nostanut palkat lähikuntien tasolle.
Henkilöstöjaostossa palkankorotusesityksen hylkäsivät yksimielisesti Tuula Vanhatalo (kok), Tuija Linna-Pirinen (sd), Markku Ahtikari (sd) ja Mirjam Autio (kesk), poissa oli Veikko Tapola (kok).
Esityksen siirtäminen järjestelyerän jakamisen yhteydessä käsiteltäväksi merkitsee käytännössä sen hylkäämistä, koska järjestelyerä on vain puoli prosenttia. Joka tapauksessa sille olisi monia muitakin ottajia.
Palkkatason lisäksi toinen korjausta vaativa asia hoitoalalla on henkilöstömitoitus. Muun muassa Hyvinkäällä hoitajia on liian vähän suhteessa hoidettavien määrään.
Vuosi sitten koko perusturvan alueelta puuttui Hyvinkäällä sata vakanssia virallisiin suosituksiin nähden eikä tilanne ole sen jälkeen parantunut. Henkilöstövaje lisää työn rasittavuutta.
Myös uusien työntekijöiden saaminen vapaisiin virkoihin ja toimiin on alkanut tulla yhä vaikeammaksi. Suurimpia syitä ovat juuri työn raskaus ja palkkaus.
Sairaanhoitajien kamppailu parempien palkkojen ja työehtojen puolesta on samalla kamppailua julkisten palveluiden puolesta. Jos kunta ei saa palveluille tekijöitä, ne jäävät tuottamatta tai ne yksityistetään.
Olli Savela
kaupunginvaltuutettu (vas.)
Hyvinkää