Keskustan kehittämisestä

Viime päivinä joissakin kirjoituksissa on Hyvinkään vasemmistoliitto leimattu kaikkien ”hyvien” hankkeiden jarrumieheksi. Valtuutettu Tuula Vanhatalo väittää, että ”vasemmistoliitto on vastustanut kaikkia toimia, jotka lisäisivät taloudellista toimeliaisuutta”, kuten ”villatehtaan ostoa, Seittemänmiehenkadun alikulkua, Suokadun leventämistä, Aseman kauppakeskusta ja nykyistä keskustan kehittämistä” (AP 23.1.).

Mitenkähän asiat ovat oikeasti menneet ?

Valtuusto käsitteli villatehtaan ostoa kahteen otteeseen syksyllä 1996. Ratkaisevassa käsittelyssä Antero Krögerin hylkäysesitys hävisi äänin 28-22. Vastaan äänestivät vasemmistoliiton lisäksi myös keskusta, sitoutumattomat, kaksi sosialidemokraattia ja puolet kokoomuksen ryhmästä, muun muassa Antti Rantalainen ja Minna Karhunen.

Muistiinpanojeni mukaan käytin puheenvuoron, jossa vaadin villatehtaan kunnostamista ja sen hankkimista kaupungille, jos valtio ei tehdasta kunnosta. Vastustin kuitenkin ostoa niillä ehdoilla, jotka kauppaan silloin liitettiin. Emme esimerkiksi hyväksyneet tehtaan luovuttamista kiinteistöyhtiölle pois demokraattisesta kontrollista.

Viertolan alikulkua vastustimme vuonna 1997, mutta hävisimme äänin 13-38. Huomattakoon, että silloin ei vielä ollut päätöstä Prisman sijoituspaikasta,. Vastaan äänestivät myös sitoutumattomat sekä Sinikka Ala-Paavola ja Esko Koppanen. Jokainen kulkuväylä saa varmasti käyttäjiä sen jälkeen, kun se on rakennettu.

Prisman asemakaavasta päätettiin syksyllä 1998. Sitä emme vastustaneet, kylläkin tontin myymistä alihintaan. Kilpailija tarjosi tuolloin miljoona markkaa enemmän. Näyttää siltä, että historia toistaa nyt itseään.

Aseman kauppakeskusta vastustimme kuten tuhannet hyvinkääläiset. Silloinkaan emme vastustaneet keskustan kehittämistä, jolla ymmärrämme muutakin kuin liiketilojen rakentamista. Senkään ei pidä tapahtua vain sijoittajien, kaupan keskusliikkeiden ja rakennusyhtiöiden ehdoilla.

Emme ole suinkaan ”ykköskorttelin vastustajia”, kun vastustamme kaupungin omistaman kiinteistön (Hämeenkatu 6) myymistä selvään alihintaan. Vastustamme myös lisärakennusoikeuden myymistä alihintaan (72 euroa kerrosneliöltä). Näillä kaupoilla BRA-kiinteistöt saa kilpailijoita edullisemman aseman. Haluamme, että kaikki yrittäjät ovat Hyvinkäällä samalla viivalla eikä yhtä sijoittajaa suosita.

En usko, että valitukset hidastavat hanketta. Eiköhän ne ole viisaasti otettu huomioon aikatauluissa jo alun perin ?

Sen sijaan hanketta on saattanut hidastaa se, että BRA-kiinteistöt ei päässyt sopimukseen Hyvinkään Kassatalo Oy:n kanssa, joka ilmoitti vastustavansa kaavamuutosta. Vastustus loppui vasta, kun kaupunki lisäsi Kassatalolle 800 kerrosneliötä rakennusoikeutta ilmaiseksi.

Oma valitukseni koskee sitä, että kaupunginhallitus ylitti toimivaltansa, kun se katsoi oikeudekseen päättää asemakaavasta omin päin tuomatta asiaa valtuustoon. Kysymys ei ole byrokratiasta vaan demokratiasta. Valitukseni tarkempaan sisältöön voi tutustua kotisivuillani. Vastuuseen joutuu jokainen valtuutettu viimeistään seuraavissa vaaleissa.

Kun vastustamme kaupungintalon purkamista, ei se tarkoita koko kauppakeskuksen vastustamista. Torikadun varrella on kyllä tilaa rakentaa vaikka kaksi kauppakeskusta.

Kaupungintalon säästämisestä olisi sekin merkittävä etu, ettei silloin ole helppo rakentaa yhtä, Hyvinkään mittakaavassa aivan liian isoa kauppakeskusta. Yhdessä ykköskorttelin kanssa se uhkaa nyt lisätä keskustan liiketiloja niin paljon, että sivummalla olevat kaupat kärsivät väistämättä. Monet niistä tulevat kuolemaan ja matka lähikauppaan pitenee.

Lisäksi liian massiivinen hanke vetää keskustaan liikaa liikennettä ja autoja naapurikunnista asti. Sitä ei voi pitää kovin kestävänä kehityksenä.

Kaupungintalon purkamisesta seuraa myös, että kaupungin toiminnot joutuvat luultavasti yksityisiin vuokratiloihin kuten Hämeenkatu 6:ssa nyt käy. Yksityistämistä sekin ja kalliiksi tulee.

Keskustan kehittämisen ongelma on ollut, että virkamiehet ovat kerrallaan ajaneet härkäpäisesti vain yhtä vaihtoehtoa kritiikistä huolimatta. Se ei ole myöskään taktisesti viisasta, kun neuvotellaan yksityisten maanomistajien kanssa.

Olemme pitkin matkaa ehdottaneet, että päättäjille tulisi tarjota useampia vaihtoehtoja. Näin ei ole tehty, joten liikerakentaminen on hidastunut.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen kaupunginvaltuutettu (vas)