Näyttää siltä, että Hyvinkään kaupunki on siirtänyt liikerakentamisen suunnittelun kiinteistösijoittajille ja rakennusyhtiöille. Moottoritien ja Sveitsin risteystä suunnittelee NCC Property Development Oy, jolle kaupunki on varannut alueen tontit. Euromarketin korttelia suunnittelee parhaillaan BRA Kiinteistöt Oy. Kun rakennusliike YIT oli ostanut postitalon, alkoi se välittömästi suunnitella Torikadun kauppakeskusta.
Kaupungin rooliksi on jäänyt asettaa hankkeille joitakin reunaehtoja ja kommentoida sijoittajien suunnitelmia.
o o o
Torikadun kauppakeskushankkeen oudoin piirre on 70-luvun lopussa rakennetun kaupungintalon purkaminen. Se tuntuu tosi hölmöltä, koska taloon on vuosina 2002 – 2004 tehty yhteensä 1 267 000 euron remontti. Talo on hyväkuntoinen vielä pitkään eikä nyt ole mitään syytä purkaa sitä, vaikka varsinainen kaunistus talo ei olekaan.
Myös kestävän kehityksen periaatteet edellyttävät toimivien rakennusten hyödyntämistä mahdollisimman pitkään. Ihmetyttää, että vihreiden arvojen puolustaminen on nyt jäänyt punavihreille.
Kaupungintalon purkajat väittävät, että se vaatii lähivuosina ison remontin. Niin väitettiin myös Aseman koulun suhteen, kun kauppakeskusta ajettiin sinne. Hankkeen kariuduttua ei koulun remontilla ole enää mitään kiirettä ollutkaan vaan sitä on siirretty myöhemmäksi. Nykyisten päätösten mukaan remontin suunnittelu alkaisi vuonna 2010.
Olen kuullut monia perusteluita, miksi kauppakeskuksen rakentaminen edellyttäisi kaupungintalon purkamista, mutta en yhtäkään asiallista perustelua. Valtuustolle väitettiin, että kaupungintalon säilyttäminen hajottaisi liikekeskuksen kahteen osaan, joiden väliä kuljetaan autolla. Ei tunnu kovin vakuuttavalta, kun nykyäänkin Prismasta pääsee Anttilaan nopeammin kävellen kuin autolla. Tulevaisuudessa autoliikenne vielä hidastuisi ja ruuhkautuisi.
o o o
Kauppakeskushankkeessa kannattaisi ottaa nyt aikalisä ja selvittää muutkin vaihtoehdot kuin Torikadun hanke. Hangonratapihan vaihtoehtoa tai rautatieaseman luoteispuolen vaihtoehtoa ei ole koskaan kunnolla selvitetty, koska kaupunkisuunnittelun johtava ja ainoa ajatus on ollut yhden mammuttimaisen kauppakeskuksen rakentaminen.
Kumpikin näistä vaihtoehdoista tukeutuisi rautatieasemaan. Valtion virastotalon ja rautatieaseman välisessä vaihtoehdossa olisi se etu, että aseman ja kauppakeskuksen pysäköinti voitaisiin toteuttaa yhdessä, koska se tapahtuu pääasiassa eri aikoina. Hangonratapihalla tilaa olisi enemmän.
Liikekeskustan hajauttaminen tällä tavalla vähentäisi keskustan liikennettä, koska iso osa autoilijoista ei edes siirtyisi radan itäpuolelle. Kovin isoa kauppakeskusta ei näissä vaihtoehdoissa voisi toteuttaa, mutta se ei ole tarpeenkaan. Eivät hyvinkääläiset erityisemmin kaipaa lähikuntien autoilijoita keskustaansa ruuhkauttamaan, vaikka kaupat tietysti haluavat mahdollisimman paljon asiakkaita.
Erikoisliikkeitä voisi näissäkin vaihtoehdoissa edelleen rakentaa keskustakortteliin kirjastoaukio ja Jussinmäki säilyttäen.
o o o
Torikadun kauppakeskuksen toteuttamisen nettomenoksi kaupungille väitettiin marraskuussa 10,2 – 11,5 miljoonaa euroa, kun kaupungille tulevista rakennuskustannuksista vähennetään kaupungin saamat maanmyyntitulot. Suurin kustannuserä on uuden kaupungintalon rakentaminen tai vastaavien tilojen hankinta muualta.
Tammikuussa hinta oli jo noussut 15 miljoonaan euroon. Mihin päädytäänkään, jos hanke joskus on valmis ? Jäähallin kustannusarvio jo kaksinkertaistui. Kuvaavaa on, että paperilla ei luottamushenkilöille ole uskallettu jakaa minkäänlaisia kustannuslaskelmia.
Näin kallis hanke heikentää väistämättä kaupungin mahdollisuuksia turvata terveys-, sosiaali- ja koulupalvelut.
Kirjoittaja on hyvinkääläinen
kaupunginvaltuutettu (vas).