Aamuposti 2.6.2008

Valtuutetun puheenvuoro

Olli Savela

 

Pienempi luokkakoko vaatii rahaa

 

Hyvinkään kaupunginvaltuusto käsittelee 2.6. jälleen kerran opetustoimen lisämäärärahoja. Sivistystoimenjohtajan alkuperäinen esitys oli 549 000 euroa suurempi kuin mitä kokoomus ja sosiaalidemokraatit opetuslautakunnassa ja hallituksessa päätyivät esittämään. Karsijat eivät ole kertoneet mistä leikataan.

 

Nuoriso- ja aikuisasteella tarkoitus lienee karsia oppisopimuskoulutusta, koska esitetyt rahat riittävät vain palkankorotuksiin ja nehän on pakko maksaa. Vai vähennetäänkö hoitajien koulutusta, heitähän voi tuoda Filippiineiltä ?

 

Perusopetuksessa vaarassa ovat muun muassa opetusryhmien pienentäminen,  jakotuntien lisääminen, alakoulujen kuraattorin toimen perustaminen, syyslukukauden sairaslomasijaisuudet, tuntikehysvajeen korjaaminen erityisluokilla, koulupudokkuuden ehkäisyhankkeet yläkouluilla ja maahanmuuttajien äidinkielen opetus (mm. arabia). Myös kouluavustajia tarvitaan lisää

 

Koulutoimen johto pitää lisäyksiä täysin välttämättöminä, jotta perusopetus saadaan hoidetuksi.

 

Luokkakokojen pienentäminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Esimerkiksi Martin kouluun on tulossa syksyllä 74 ekaluokkalaista ja heidät jaetaan kolmeen ryhmään. Jos alueelle muuttaa kesken lukuvuoden lapsia, on heidät sijoitettava jo muualle.

 

Myös Hämeenkadun koululla olisi tilaa useammalle luokalle eikä lasten tarvitsisi kulkea vilkkaan liikenteen läpi keskustaan Aseman koululle. Nyt sekä ensimmäisiä että kolmansia luokkia aiotaan perustaa vain kaksi ryhmää, kun muita luokkia on kolme ryhmää.

 

Valtuusto päätti vuosi sitten siirtymisestä yhteen oppilaaksiottoalueeseen, jolloin oppilaita ei välttämättä sijoiteta lähimpään kouluun. Esitimme tuolloin päätökseen lisäystä, jossa edellytettiin, ettei se saa johtaa keskimääräisten ryhmäkokojen kasvuun, mutta hävisimme äänestyksen selvästi.

 

Nyt on sitten käymässä niin kuin pelkäsimme. Ryhmien keskikoko on edelleen kasvussa. Ensimmäisen ja toisen luokan keskimääräinen ryhmäkoko oli kuluneena lukuvuonna 19,8 oppilasta, kun se edellisenä lukuvuonna oli 19,2 oppilasta.

 

Ensi syksynä keskikooksi uhkaa muodostua jo 20,3 oppilasta. Luvuissa ovat mukana myös pienet kyläkoulut, jotka alentavat keskiarvoa.

 

On myös väitetty, että nykyiset tilat eivät riitä useammille ryhmille. Tällöin unohtuu, että tarkoitus on pienentää ryhmäkokoja asteittain ja täydessä laajuudessa ne vaativat uusia tiloja vasta muutaman vuoden kuluttua. Hyvinkään pitää joka tapauksessa rakentaa uusia kouluja uusien asuinalueiden takia ja remontoida vanhoja.

 

Lailla on saatu subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan ja hoitotakuu. Onko niin, että myös luokkakokojen pienentäminen onnistuu vasta, kun säädetään laki opetusryhmien enimmäiskoosta ? Sopiva enimmäiskoko olisi ensimmäisellä ja toisella luokalla 20 oppilasta ja ylemmillä luokilla 25 oppilasta.

 

Valtiolta ei ole tulossa apua koulujen rahapulmiin. Euromääräisesti valtionosuudet kasvavat, mutta niin kasvavat kustannuksetkin. Oleellista on, että valtion osuus menoista alenee. Entistä enemmän jätetään kuntien rahoitettavaksi, millä pidetään kuntien talous tiukoilla.

 

Hallituksen menokehyspäätöksen mukaan valtion osuus kuntien menoista tulee lähivuosina alenemaan joka vuosi. Näin siitä huolimatta, että valtiontalous on ollut ylijäämäinen koko 2000-luvun. Varaa olisi.

 

 

Kirjoittaja on hyvinkääläinen kaupunginvaltuutettu (vas.)

 

 

Jälkikommentti:

Kokoomus ja sosialidemokraatit pyörsivät aiemmat päätöksensä ja niin valtuusto saattoi hyväksyä lisämäärärahan yksimielisesti. Laajalla vanhempain ja opettajain kansalaisliikkeellä oli tässä merkittävä rooli (esimerkiksi 14.5. Tapainlinnan koululla pidetty koulut kuntoon –tilaisuus kokosi lähes 200 henkeä paikalle).