Aamuposti 9.11.2009

Valtuutetun puheenvuoro
Toistetaanko kunnissa edellisen laman virheet ?
Kuntien talous on jälleen kireällä. Laman takia verotulot vähenevät ja menoihin kohdistuu lisäpaineita. 
Toimeentulotuen hakijoiden määrä on jo kasvanut. Terveyspalvelujen käyttö lisääntyy, kun työttömät siirtyvät työterveyshuollosta kuntien terveyskeskuksien asiakkaiksi.
Virallisten ennusteiden mukaan kuntien rahoitusvaje uhkaa kasvaa ensi vuonna puoleentoista miljardiin euroon, suuremmaksi kuin koskaan aiemmin.
Hallitus selittää, ettei se voi enempää velkaantua kuntien puolesta. Sen mielestä talouslaman pitää näkyä myös kuntien taloudessa. 
Hallituksen mielestä on siis aivan oikein, että kunnat myyvät omaisuuttaan, kiristävät verotusta, karsivat palveluita ja velkaantuvat. Hallitus väittää, ettei se itse kiristä veroja eikä karsi palveluja, mutta kunnat se laittaa tekemään juuri niin. 
Edellisessä lamassa 1990-luvun alussa kunnat leikkasivat menojaan. ”Säästöt” tulivat niin kalliiksi, että niiden laskuja maksetaan vieläkin esimerkiksi lastensuojelun kasvaneina menoina.
Kunnissa laaditaan jälleen säästöbudjetteja. Hyvinkäälläkin kaupunginjohtaja esittää viiden miljoonan euron (kahden ja puolen prosentin) leikkausta lautakuntien esittämiin määrärahoihin, jotka ovat ainakin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta jo valmiiksi alimitoitetut. 
Kunnissa lakkautetaan kyläkouluja ja sivukirjastoja. Nyt näihin asioihin pystytään vielä vaikuttamaan ja estämäänkin pahimpia palvelujen heikennyksiä. 
Mikä olisikaan tilanne, jos kuntia olisi yhdistetty ? Suurkunnissa kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat paljon huonommat, koska etäisyys päättäjiin on pidempi.
Kunnallisten palveluiden leikkaukset kohdistuvat kaikkiin, mutta suurin merkitys niillä on pienituloisille ja heikompiosaisille. 
 
Jos terveyspalveluita karsitaan, siitä kärsivät kaikki, joilla ei ole työterveyshuoltoa eikä varaa yksityislääkäriin. Jos koulujen tuntikehystä supistetaan ja tukiopetusta karsitaan, siitä kärsivät eniten oppimisvaikeuksissa olevat. 
Minkä takia kuntien taloutta pidetään tiukalla ? Miksi lamaa käytetään hyväksi kuntien palveluiden alas ajamisessa ? 
Uusliberalismin aatteiden mukaisesti hallitus haluaa tehdä tilaa yksityisten yritysten toiminnalle ja voiton tavoittelulle. Huomattava osa julkisista palveluista halutaan yksityistää. 
Palveluiden tarve ei mihinkään katoa vaan pikemminkin kasvaa väestön ikääntyessä. Jos kunnat eivät pysty tarjoamaan esimerkiksi laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita, yhä useampi turvautuu yksityisiin palveluihin ja yhteiset palvelut uhkaavat näivettyä B-luokan palveluiksi.
Kuntien palveluiden turvaamisella on tärkeä rooli myös työllistämisessä ja talouden elvyttämisessä. Julkisten menojen lisäykset oikein kohdistettuina ovat huomattavasti tehokkaampaa elvytystä kuin veronalennukset.
Menoleikkausten sijasta kuntien olisi tässä tilanteessa viisainta velkaantua. Valtio velkaantuu monin kerroin enemmän kuin kunnat ja kaikki pitävät sitä viisaana suhdannepolitiikkana. Eikö sama koske kuntia?
Tuoreet verotiedot kertovat jälleen verotuksen eriarvoisuudesta. Isoistakin pääomatuloista maksetaan veroa korkeintaan 28 prosenttia eikä niistä makseta senttiäkään kunnallisveroa. 
Jos pääomatuloja verotettaisiin samalla tavalla kuin muitakin tuloja, se tuottaisi kunnille 1 - 2 miljardia euroa vuodessa, rahoitusvajeen verran. 
Pääomatulot jakautuvat kuntien kesken epätasaisesti. Siksi myös valtionosuuksia on korotettava, erityisesti köyhimpien kuntien valtionosuuksia. Syrjäseuduillakin tulee turvata kuntien tulot ja palvelut.
Olli Savela
Kirjoittaja on Hyvinkään kaupunginvaltuutettu (vas.)