Aamuposti 12.8.2011

Valtuutetun puheenvuoro

Olli Savela

 

Hallitusohjelma leikkaa kunnilta

 

Kun lukee Kataisen hallituksen ohjelmaa, käy ilmi, että käytännössä hallituksen kuntapolitiikan keskeisin tavoite on kuntien menojen vähentäminen.

 

Toinen keskeinen tavoite on kuntien yhdistäminen. Sillä ilmeisesti kuvitellaan saatavan säästöjä, mutta aiemmat kokemukset kuntien yhdistämisistä eivät tue väitettä.

 

Käytännössä molemmat tavoitteet toteutuessaan johtavat kuntien tarjoamien palveluiden karsimiseen ja tilan tekemiseen yksityisille palveluille.

 

 

Hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia 630 miljoonalla eurolla vuodessa. Hyvinkäälle se merkitsee 4-6 miljoonan euron menetystä siitä riippuen, miten leikkaukset toteutetaan. Ja lisää leikkauksia saattaa olla tulossa.

 

Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään ensi vuonna viisi prosenttiyksikköä tämänvuotisesta. Se tarkoittaa noin 2 miljoonan euron menetystä Hyvinkäälle.

 

Myös kiinteistöveron siirtäminen verotulojen tasauksen ulkopuolelle vähentää Hyvinkään tuloja.

Muutoin hallitus tähtää kiinteistöveron korottamiseen.

 

Yhteensä tulonmenetykset vastaavat hyvinkin yhden kunnallisveroprosentin tuottoa.

 

 

Tällä tavalla Kataisen hallitus siirtää verotuksen painopistettä tasaverojen suuntaan. Hallitusohjelmassa sovittiin myös, ettei valtion ansiotuloverotusta kiristetä eli rikkaita ja hyvätuloisia ei veroteta nykyistä enempää, vaikka juuri siten verotuloja olisi mahdollista lisätä oikeudenmukaisesti.

 

Pääomatuloveroihin tulee pieniä kosmeettisia korotuksia, mutta todellinen progressio jää toteutumatta, kun yli 50 000 euron pääomatuloista peritään vain kaksi prosenttiyksikköä enemmän veroa. Ja pääomaverojen korotuksesta saatavat lisätulot katoavat siihen, että yritysveroa alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Osinkojen verotus säilyy alhaisena: 0–22,4 prosenttia.  

 

 

Hyvinkään kaupungin tilinpäätös viime vuodelta osoitti yli 7 miljoonan euron ylijäämää, mihin vaikuttivat osaltaan kertaluonteiset tulot. Kaupunki lyhensi lainojaan 11,5 miljoonaa euroa, mutta kaupungin omistaman villatehtaan velat kasvoivat vastaavasti uuden kaupungintalon rakentamisen takia.   

 

Ylijäämä oli seurausta myös siitä, että menoja karsittiin jälleen kerran. Vertailukelpoinen toimintamenojen kasvu oli vain kaksi prosenttia edellisestä vuodesta.

 

Kuntalaisille menojen karsinta näkyi esimerkiksi sairaalan päivystyksen ja terveyskeskuslääkärien jonoina.

 

 

Vielä lokakuun lopussa kaupungin johto ennusti alijäämäksi 3-4 miljoonaa euroa. Muun muassa tarkastuslautakunta arvioi, että virhe oli tahallinen: ”Tuolloin oli kuitenkin jo tiedossa kertaluonteiset myyntivoitot, tonttien hyvä myyntikehitys, verotulojen kasvu ja säästöt toimintakuluissa.”

 

Minkä takia kaupungin johto antoi taloudesta väärän kuvan? Juuri tuolloin oltiin päättämässä tämän vuoden talousarviosta ja kaupunginjohtaja oli ehdottanut lomautuksia.

 

Lomautukset eivät toteutuneet, mutta väärien taloustietojen avulla läpi vietiin ns. Hyvinkää-sopimus, jolla leikattiin vielä lisää lautakuntien esityksistä.

 

Sopimuksen hyväksyivät kaikki valtuustoryhmät vasemmistoliiton ryhmää lukuun ottamatta.

 

 

Kirjoittaja on Hyvinkään kaupunginvaltuutettu (vas.) ja SKP:n jäsen