Aamuposti 25.9.2014
Keski-Uusimaa 29.9.2014

Itsenäiset kunnat parasta lähidemokratiaa

 

Kun lukee Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitystä, vaikuttaa se hyvin tarkoitushakuiselta, suorastaan mainostoimiston tekeleeltä. Kuntien johtavat virkamiehet, luottamushenkilöt ja konsultit luovat auvoista kuvaa menestyvästä, älykkäästä ja jopa ketterästä kaupungista.

 

Mutta selvityksenkin mukaan kuntaliitos johtaisi palvelujen keskittymiseen. Monia palveluita olisi koko laajassa kaupungissa saatavissa vain yhdestä pisteestä tai ne olisi keskitetty viiteen ”cityyn”.

 

Yleensä kuntaliitosten idea on, että päätösvalta keskitetään ensin pienelle eliitille kauas kuntalaisista, jotta sen jälkeen olisi helpompi karsia palveluita. Sama koskee kaavailtuja sote-alueita, joissa todella huomattava päätösvalta ollaan keskittämässä vain viiteen keskukseen.

 

Keski-Uudenmaan tapauksessa palveluita karsittaisiin jo ennen kuntaliitosta, mitä varten asetetaan lähentymiskriteerit. Niissä määritellään paljonko menoja ja henkilöstöä pitää vähentää ennen liitosta.

 

Ja selvityksen mukaan pitää vähentää todella paljon. Ainakin 1 800 työntekijää vähennettäisiin kahden vuoden aikana, mikä on noin 12 prosenttia.

 

Saman verran on arvioitu poistuvan eläkkeelle tai muualle eli kuvitellaan, että pois lähtevien tilalle ei tarvitse palkata ketään. Onpa todella arvostava suhtautumistapa kunnan työntekijöihin.

 

Menoja pitäisi vähentää kahdessa vuodessa 68-112 miljoonaa euroa ja kuntien yhdistyttyä vielä paljon enemmän riippuen siitä, paljonko sote-uudistus lisää kustannuksia.

 

 

Uuden kaupungin kouluissa olisi keskimäärin 800 oppilasta. Perusopetusryhmän keskikooksi on määritelty 24 oppilasta, kun se esimerkiksi Hyvinkäällä on nyt 19 oppilasta luokilla 1-6.

 

Tästä löytyykin selitys sille, että Hyvinkään kouluverkkosuunnitelmassa aiotaan jo ensi syksynä nostaa opetusryhmän keskikoko 22 oppilaaseen, pitäähän tavoitetta lähestyä hyvissä ajoin.

 

Perusopetusryhmien määrä alakoulussa vähenisi 144 ryhmästä 124 ryhmään, minkä takia kyläkoulutkin lakkautettaisiin. Vuosien työ opetusryhmien pienentämiseksi valuisi hukkaan.

 

Päiväkodeissa olisi keskimäärin 150 lasta. Tavoitteeksi on asetettu, että yksityisten hoitopaikkojen osuus olisi 20-35 prosenttia eli selvästi nykyistä enemmän.

 

Muuallakin selvityksessä neuvotaan, mitä kaikkia palveluja voisi ostaa yksityiseltä sen sijaan, että kaupunki tuottaisi ne. Ylipäänsä palveluissa siirryttäisiin tilaaja-tuottajamalliin.

 

 

Ehdotuksen mukaan kaupunkiin tulisi viisi lähifoorumia, esimerkiksi Hyvinkään seudulle yksi ja Järvenpään-Keravan-Hyrylän seudulle yksi. Niitä mainostetaan aitona kunnanosahallintona, mutta niihin valittaisiin vain 7-9 jäsentä.

 

Selvitys ei kerro, mikä olisi lähifoorumien suhde koko kaupungin kattaviin palvelulautakuntiin. Saisivatko lähifoorumit oikeasti päätösvaltaa ja rahaa käyttöönsä vai jäisivätkö ne käytännössä vain ehdotusten tekijöiksi ja lausunnon antajiksi?

 

Parasta lähidemokratiaa on nykyisten kuntien säilyminen itsenäisinä. On selvää, että vaikkapa järjestökeskus Onnensillan puolesta on kuntalaisten paljon helpompi vedota Hyvinkään valtuustoon kuin Keski-Uudenmaan valtuustoon.

 

Demokratiaa ei edistä sekään, että luottamushenkilöitä jäisi jäljelle korkeintaan kolmasosa nykyisestä. Keskeisimmät luottamushenkilöt saisivat palkkaa, mikä asettaisi luottamushenkilöt keskenään hyvin eriarvoiseen asemaan. Jotkut voisivat politikoida työajallaan, muut vapaa-ajallaan.

 

 

Selvitys lupaa, että uusi kaupunki olisi taloudeltaan ylijäämäinen. Väite on täyttä huuhaata, sillä se perustuu oletuksiin valtionosuuksien huimasta kasvusta. Konsultin laskelman mukaan valtionosuudet kasvaisivat kymmenessä vuodessa vuoteen 2024 mennessä 60 prosenttia.

 

Niin toivottavaa kuin tällainen kehitys olisikin, nykypolitiikalla siihen ei mitenkään päästä. Päinvastoin, Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana kuntien valtionosuuksia on joka vuosi leikattu ja ne ovat pienentyneet jo nimellisestikin.

 

Pisteenä i:n päälle, uudelle kaupungille palkattaisiin kovapalkkainen pormestari, vuosikustannus 150 000 – 200 000 euroa.

 

Yhdistymisselvitys on syytä siirtää arkistoon ja jättää sinne pölyttymään.

 

 

Olli Savela

kaupunginvaltuutettu (vas.)

Hyvinkää