Hyvinkään kaupunginvaltuusto 25.4.2016 § 28
Olli Savela

 

Sveitsin-Härkävehmaan aluetta koskeva yhteistoimintasopimus

 

Ensin tästä prosessista. Tiettävästi kaupunginhallitus käsitteli tätä asiaa jo viime vuoden puolella pöytäkirjan ulkopuolella. Tuolloin asiaa ei tuotu julkisuuteen vaan se pidettiin salassa. Sitten 8. helmikuuta tänä vuonna hallitus käsitteli Sveitsin alueen maan käyttöä varsin yleisellä tasolla. Jo viikkoa myöhemmin 15. helmikuuta kaupunginhallitukseen tuotiin suunnitteluvarauksen antaminen Finex Capitalille tähän alueeseen. Aikaa oli varattu tämän vuoden loppuun asti.

 

Samoihin aikoihin järjestettiin yleisötilaisuus Sveitsin alueen yleisestä kehittämisestä ilman, että oli vielä tietoa Finexin hankkeesta yksityiskohtaisemmin. Sitten jo 21. maaliskuuta yllättäen tuotiin tämä hyvin yksityiskohtainen esisopimus kaupunginhallituksen käsittelyyn valmiina päätettäväksi.

 

Asiassa on edetty kohtuuttoman nopeasti. Selvästikään ei ole haluttu laajaa kansalaiskeskustelua asiasta, vaikka hankkeen luonteen ja laajuuden vuoksi se olisi ehdottomasti tarpeen. Kuntalaisten kuuleminen on ollut täysin näennäistä, kun on ollut olemassa jo yksityiskohtainen suunnitelma. Vieläkään ei ole liian myöhäistä järjestää kuntalaisten laaja kuuleminen tästä hankkeesta.

 

Samaan aikaan on laadittu koko Sveitsinpuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa, joka on parhaillaan nähtävillä. Luonnollinen käsittelyjärjestys olisi ollut, että tämä hoitosuunnitelma olisi käsitelty ensin ja siinä luotu yleiset puitteet alueen tulevaisuudelle. Nyt tätä hoitosuunnitelmaa ei ole annettu valtuustolle edes tiedoksi niin kuin olisi ollut paikallaan tässä yhteydessä.

 

Esitän, että tämä hanke hylätään. Siihen on monta hyvää syytä. Todettakoon heti, että hylkääminen ei tietenkään estä Finex Capitalia ostamasta hotellikiinteistöä ja harjoittamasta siellä hotellitoimintaa. Sitä vastaan ei varmaan kenelläkään ole mitään.

 

Miksi hanke pitää hylätä? Ensinnäkin jopa 5-6-kerroksisten kerrostalojen rakentaminen välittömästi Sveitsinpuiston luonnonsuojelualueen molemmin puolin on täysin sopimatonta. Vaikka rakentaminen ei kohdistukaan suoraan luonnonsuojelualueelle, on sillä ilman muuta merkittävä vaikutus luonnonsuojelualueeseen. Laaja asutus luonnonsuojelualueen vieressä kuluttaa väistämättä kulumiselle ja eroosiolle hyvin herkkää harjumaastoa. Myös puusto ja kasvillisuus kärsivät ja yleinen roskaaminen lisääntyy.

 

Kuten täällä jo todettiin Hyvinkään valtuusto päätti vuonna 1988 hakea Sveitsinpuiston harjualuetta luonnonsuojelualueeksi ja Uudenmaan lääninhallitus päätti asiasta seuraavana vuonna. En tuolloin arvannut, miten tärkeän päätöksen teimme. Onhan selvää, että jos Sveitsinpuistosta ei olisi muodostettu luonnonsuojelualuetta, kohdistuisivat rakentamispaineet nyt ainakin koko Härkävehmaankadun, Teerimäenkadun ja Aleksis Kivenkadun väliseen maastoon. Sveitsinpuisto on kuulunut myös valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan jo vuodesta 1984 alkaen.

 

Asutus tuo mukanaan myös paljon autoliikennettä. Tästä seuraa pysäköintiongelma. Jos hotelli menestyy, se tarvitsee paljon pysäköintipaikkoja, juuri niitä paikkoja, jotka jäävät tässä hankkeessa kerrostalojen rakentamisen alle. Niitä tarvitsevat myös Sveitsinpuistossa liikkuvat. Asutus yhdessä hotellin ja seikkailupuiston kanssa - jos ne menestyvät - lisää autoliikennettä kapealla Härkävehmaankadulla niin paljon, että seuraavaksi saatetaan hyvinkin vaatia tien leventämistä, arvatenkin kaupungin kustannuksella.

 

Myös Härkävehmaan koulun, sen viereisen puiston ja hiekkakentän muuttaminen kerrostalotonteiksi on hyvin kyseenalaista. Koululle löytyy varmasti muitakin käyttötarkoituksia, jos sitä ei enää käytetä kouluna ja myös liikuntakenttä on jatkossakin tarpeen muun muassa Sveitsin koulun ja lähiseutujen asukkaiden käytössä.

 

On tietysti mahdollista, että rakentaminen tuolle hotellin pysäköintialueelle ei onnistu. Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskus saattaa toimia järkevästi ja puuttua kaavaan. Siltä varalta tähän esisopimukseen on kirjoitettu, että Finex Capitalille voidaan myydä tonttimaata 40 000 kerrosneliötä myös Marjamäenkadun alueelta ja Tehtaankulman alueelta. Jälkimmäisen osalta liitteistä puuttuu kartta kyseisestä alueesta.

 

Tuo Finexille luvattu 40 000 kerrosneliötä vastaa karkeasti 500 kerrostaloasuntoa. Hyvinkäälle on 2000-luvulla valmistunut keskimäärin noin 100 kerrostaloasuntoa vuodessa, joten kyse on kaupungin viiden vuoden koko kerrostalotuotannosta. Mitään ylimääräistä asuntojen kysyntää tämä hanke ei Hyvinkäällä suinkaan tarkoita vaan Finexin rakentaminen olisi pois muilta rakentajilta.

 

Voi kysyä, onko tämä oikein muita rakennuttajia ja rakennusliikkeitä kohtaan. Se merkitsee myös sitä, että esimerkiksi Hangonsillan alueen rakentaminen tulee viivästymään. Mitään ylimääräistä 10 miljoonan euron tuloa rakennusmaan myynnistä ei kaupungille ole myöskään tulossa päinvastoin kuin esityslistassa annetaan ymmärtää.

 

Ilmeisesti Finex aikookin tehdä suurimman voittonsa asuntorakentamisesta eikä hotellitoiminnasta. Myös esityslistassa todetaan, että ”on luonnollista, että hotellitoimintaan sijoittaminen vaatii tuekseen muuta toimintaa, tässä tapauksessa asuntorakentamista”. Jokainen ymmärtää, että mahdolliset Sveitsin alueen uudet asukkaat eivät yövy hotellissa vaan kotonaan. Ylipäänsä asuntorakentaminen mihin päin kaupunkia tahansa ei tuo hotelliin lisää majoittujia. Korkeintaan ravintolan käyttäjämäärä voi vähän kasvaa.

 

Finexillekin näyttää tärkeintä olevan, että se pääsee rakennuttamaan ylipäänsä johonkin päin kaupunkia melko halvoilla tonttihinnoilla, 225-300 euroa kerrosneliöltä. Tuottavinta rakentaminen olisi tietysti Sveitsin alueella, koska siellä asunnoista saisi korkeimman hinnan. Viisikerroksisen talon ylimmistä kerroksista on aika hyvä näköala, mistä jotkut ovat ilmeisesti valmiit maksamaan. Asuntojen hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan eikä tonttimaan hinta siihen vaikuta. Mitä halvemmalla pystyy ostamaan tontin, sitä suurempi voitto rakennuttajalle jää. Sosiaalinen asuntotuotanto on asia erikseen, mutta siitä ei tässä hankkeessa ole kyse vaan mahdolliset vuokra-asunnot olisivat kovan rahan vuokra-asuntoja.

 

Hotellin ostamisen ja rakennusoikeuden myymisen koplaaminen toisiinsa on täysin sopimatonta. Lähtökohta pitäisi olla se, että hotellitoiminnan tulee itsessään olla kannattavaa ilman yhteiskunnan tukitoimia.

 

Rakennusoikeuksien myymisen lisäksi kaupungin pitää sopimuksen mukaan tukea hanketta monin tavoin. Kaupungin pitää järjestää kustannuksellaan vähintään kolmen vuoden ajan säännöllinen bussiyhteys keskustasta hotellille. Uimalan ja hotellin välille, luonnonsuojelualueelle, pitää rakentaa joukkoliikennekatu, epäilemättä kaupungin kustannuksella sekin. Kaupungin pitää myös lisätä matkailumarkkinointia 100 000 eurolla vuodessa viiden vuoden ajan. Hotellitoimintaa varten pitää kaavoittaa vielä 1 300 kerrosneliömetriä lisää ilman korvausta rakennusoikeudesta.

 

Myös uimalan muuttaminen kylpyläksi ja lämmitetyn yhteyskäytävän rakentaminen hotelliin on merkittävä tukitoimi hotellille. Vuosi sitten hyväksyimme uimalan peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelman. Siinä ei puhuta mitään kylpylästä, koko sanaa ei suunnitelmassa esiinny.

 

Suunnitelman ensimmäisen vaiheen mukainen peruskorjaus on parhaillaan käynnissä. Toisessa vaiheessa on tarkoitus peruskorjata allasosasto ja kolmannessa vaiheessa rakentaa yksi 25 metrin allas lisää. Toinen ja kolmas vaihe eivät sisälly kaupungin investointisuunnitelmaan, joka ulottuu vuoteen 2020 asti. Nyt kylpylä pitäisi toteuttaa jo vuosina 2017 ja 2018.

 

Toisen ja kolmannen vaiheen kustannusarvio on hankesuunnitelmassa 7,4 miljoonaa euroa. Nyt kaupunki sitoutuisi sijoittamaan vähintään 8 miljoonaa euroa uimalan muuttamiseen kylpyläksi, mitä se sitten tarkoittaakin. Se ei käy sopimuksesta selville. Epäilen, että 8 miljoonaa euroa ei riitä alkuunkaan, varsinkin kun muistetaan, että kaikissa aiemmissa uimalan remonteissa kustannusarviot ovat ylittyneet huomattavasti.

 

Uimalan muuttaminen kylpyläksi voidaan tehdä kahdella tavalla. Joko koko uimala muutetaan kylpyläksi tai sitten uimala jaetaan kahteen osaan, joista toisessa toimii varsinainen kylpylä. Ensin mainittu tapa tulee johtamaan uimalan pääsymaksujen huomattavaan kohoamiseen. Nykyisen 5 euron sijasta pääsymaksu saattaa olla esimerkiksi Aulangon kylpylän tapaan 18 euroa. Tämä olisi täysin kohtuutonta.

 

Jos uimala taas jaetaan kahteen osaan, palvelisi kylpyläosa vieläkin selvemmin ensisijaisesti hotellin asukkaita. Heillä pääsy kylpylään sisältyisi luultavasti hotellihuoneen hintaan. Ilmeisesti hotellin ravintolan anniskeluoikeudet ulottuisivat myös kylpylään ja kuntosali siirtyisi hotellin toiminnaksi. Näin voi sopimuksesta päätellä.

 

Kylpylä ei merkitse vain lisää pääsylipputuloja, se lisää myös uimalan käyttökustannuksia. Suomessa ei taida olla montaakaan kunnallista kylpylää enkä näe kylpylätoimintaa kovin oleellisena osana kunnan toimintoja. Meillä on paljon tärkeämpiäkin investointikohteita kuten kouluremontteja ja vanhusten ympärivuorokautisia hoitopaikkoja.

 

On erittäin kyseenalaista, että Finex näin pääsisi sanelemaan Hyvinkään kaupungin investointiohjelman tärkeysjärjestyksen. Siitä pitää päättää normaalissa järjestyksessä, kun seuraavan viiden vuoden investointisuunnitelma käsitellään ensi vuoden talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

 

Voi myös kysyä: mistä rahat? Tämänkö takia meillä on korotettu terveyskeskusmaksuja, suurennettu koulujen ryhmäkokoja, lopetettu päiväkoteja, rajataan oikeutta päivähoitoon, lopetetaan Hyvinkää-lisän maksaminen jne.?

 

Erikoinen on myös sopimuksen kohta siitä, että kaupungin pitää sijoittaa hankkeeseen 2 miljoonaa euroa. Tällä hinnalla kaupunki saa omistukseensa välittömästi hotellikiinteistön itäpuolella olevan noin hehtaarin kokoisen maa-alueen, joka on tällä hetkellä pääasiassa pysäköintialuetta. Sopimuksen mukaan Finex ostaisi alueen takaisin kolmen vuoden kuluttua. Tähän sisältyy kaupungin kannalta ilmeinen riski siinä tapauksessa, että Finex onkin mennyt konkurssiin tuon kolmen vuoden aikana. Kyseisen tontin arvo kaupungin omistuksessa ei ole missään tapauksessa 2 miljoonaa euroa. Ylipäänsä ihmetyttää, minkä takia sopimuksessa on tällainen tilapäinen rahoitusjärjestely. Ilmeisesti Finex tarvitsee pikaisesti 2 miljoonaa euroa aloittaakseen hotellin remontin.

 

Herää myös kysymys, ovatko kaikki nämä kaupungin tukitoimet hankkeelle sopusoinnussa kilpailun neutraliteettia koskevien säädösten kanssa. Onhan selvää, että lähiseutujen muut hotellit ja majoitusliikkeet joutuvat tämän sopimuksen takia heikompaan asemaan keskinäisessä kilpailussa.

 

Uskoisin, että hyvinkääläisten enemmistö suhtautuu kielteisesti suunniteltuun hankkeeseen. Siihen viittaa se, että helmi-maaliskuussa tehdyssä, tosin suppeassa asukaskyselyssä selvä enemmistö vastanneista vastusti hotellin pysäköintialueen ottamista asuntokäyttöön.

 

Lopuksi vielä hankkeen taustoista sen verran, että viime syksynä näytti jossakin vaiheessa siltä, että hotellin tiloihin tulisi mahdollisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Tämä on saattanut osaltaan vaikuttaa siihen, että kaupunkimme johto on valmistellut näin arveluttavan sopimuksen liikemiesryhmän kanssa. Nyt tilanne on täysin toinen. Vastaanottokeskuksia lakkautetaan ja Suomesta poistuu enemmän turvapaikanhakijoita kuin tänne saapuu.

 

Toistan vielä hylkäysesitykseni.