Tämä kirjoitus julkaistiin Aamupostissa 16.9.2017 hieman lyhennettynä ja muokattuna, tässä alkuperäinen juttu.



Pikku-Pappilan valtauksesta 30 vuotta



Syyskuun 12. päivä tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun joukko asunnottomia ja heidän tukijoitaan valtasivat Hyvinkäällä Parantolankadulla sijaitsevan ns. Pikku-Pappilan talon. Valtaus kesti runsaat kaksi viikkoa, minkä jälkeen poliisi lopetti valtauksen.



Pula vuokra-asunnoista

Suomen talous kasvoi suotuisasti 1980-luvulla ja Hyvinkään kaltaisiin kasvukeskuksiin muutti paljon uutta työväkeä. Asuntopula oli yleinen ilmiö. Erityisesti pulaa oli kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.

Samaan aikaan Hyvinkäällä irtisanottiin asukkaita monista vuokrataloista, jotka muutettiin omistusasunnoiksi tai jotka oli määrä peruskorjata. Esimerkiksi Mäntymatinkadun ja Väinölänkadun kulmauksen asunnot tyhjennettiin vuokralaisista 1986-87 uusien talojen tieltä. Kalevan talo myytiin omistusasunnoiksi 1987.

Hyvinkäälle ei vuosina 1982-1983 valmistunut yhtään vuokratalokohdetta. Kaupungin asuntojonossa oli 508 asuntokuntaa elokuussa 1986.



Asunnottomien toimikunta

Vuotta 1987 vietettiin valtakunnallisena asunnottomien teemavuotena. Talvella 1987 Hyvinkäälle perustettiin asunnottomien toimikunta, joka tunnettiin myös asuntojono-nimellä.

Toimikunta oli rekisteröimätön ja puoluepoliittisesti sitoutumaton. Puheenjohtajaksi valittiin Pirjo Perkiö (1949-2016), joka oli tehnyt opinnäytetyönsä Hyvinkään kauppaoppilaitoksessa Hyvinkään vuokra-asuntotilanteesta.

Asuntotilanteen parantamiseksi alettiin kerätä nimiä, muun muassa torilla. Toukokuussa toimikunta järjesti Sillassa keskustelutilaisuuden, jossa luovutettiin yli tuhat nimeä sisältänyt adressi päättäjille.

Paikalle oli kutsuttu valtuustoryhmien edustajat ja virkamiehiä. Heitä saapuikin paikalle, mutta yleiseksi vaikutelmaksi keskustelusta jäi, ettei kovin nopeasti mitään merkittävää parannusta tule tapahtumaan. Asunnottomat jäivät turhautuneiksi.



Talonvaltausliike

Samaan aikaan 1980-luvulla asunnonvaltausliike alkoi saada jalansijaa myös Suomessa. Esimerkit tulivat maailmalta, muun muassa Länsi-Berliinistä, jossa talonvaltaukset olivat jo tavallisia.

Ensimmäinen talonvaltaus Suomessa oli elokuussa 1979 Elmun suorittama Lepakkoluolan valtaus Helsingissä. Elokuussa 1986 Helsingissä vallattiin Fredrikinkatu 42. Vähitellen asunnottomien toimikunnassa alkoi muodostua käsitys, että Hyvinkäälläkin pitäisi tehdä jotakin radikaalimpaa.

Hyvinkäällä kaikin puolin sopivaksi kohteeksi valikoitui evankelisluterilaisen seurakunnan omistama ns. Pikku-Pappila. Talo oli rakennettu vuonna 1930, siinä oli 7 huonetta ja noin 250 neliötä.

Talo oli ollut pääosin tyhjillään vuoden 1985 lopusta. Talo sopi hyvin valtauksen kohteeksi, koska se ei ollut yksityishenkilöiden vaan yhteisön omistama ja riittävän iso majoittamaan useitakin henkilöitä.

Lisäksi seurakunta oli suunnitellut talon vuokraamista kaupungille päiväsairaalaksi, mutta hanke kaatui kesäkuussa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä naapurien valituksiin, koska he pelkäsivät lisääntyvää liikennettä ja asuntojensa arvon laskua. Tämä herätti Hyvinkäällä laajaa paheksuntaa. Naapurustossa asui tunnettuja ”isokenkäisiä”.

Suunnitelmaa hiottiin asunnottomien toimikunnassa kesän mittaan ja koottiin porukkaa. Helsingistä saatiin käytännön neuvoja.



Valtaajat

Viimein lauantaina 12. syyskuuta 1987 klo 9 aamulla joukko valtaajia kokoontui nuorisotalo Siltaan ja lähti kävelemään kohti Pikku-Pappilaa. ”Yllättäen” sivuovi olikin auki. Niinpä marssimme sisään, aloimme siivota paikkoja ja ripustaa banderolleja parvekkeelle.

Valtaajia oli saatu mukaan kaikkiaan 12 henkeä, eri-ikäistä väkeä. Eniten oli 30-40-vuotiaita, mutta myös nuorempia ja vanhempia.

Useimmat meistä olivat tavalla tai toisella asunnottomuuden uhreja, asuivat asuntolassa tai kalliissa vuokra-asunnoissa tai etsivät omaa asuntoa.

Ratkaisevaa osaa valtauksessa esitti mielestäni Pirjo Perkiö. Ilman hänen päättäväisyyttään valtaus tuskin olisi toteutunut.



Mitkä olivat valtaajien vaatimukset?

Kun talo oli vallattu, alettiin valtauksesta tiedottaa. Tiedotteessa vaadittiin seurakuntaa vuokraamaan talo asunnottomille tai vaihtoehtoisesti myymään tai vuokraamaan se kaupungin kautta vuokra-asunnoiksi. Viisi valtaukseen osallistunutta toimittivat seurakunnalle vuokrausanomuksen.

Pian paikalle saapuivat seurakunnan edustajat. He eivät tietenkään hyväksyneet valtausta, mutta totesivat porukan asialliseksi eivätkä ryhtyneet välittömästi toimiin valtauksen lopettamiseksi. Poliisi ei myöskään puuttunut asiaan, se olisi vaatinut seurakunnan pyyntöä.



Medianäkyvyyttä

Helsingin Sanomissa valtaus uutisoitiin jo seuraavana päivänä sunnuntaina kahden palstan uutisella kuvan kera. Kuvassa näkyi parvekkeelle kiinnitetty banderolli ”Tämä talo on vallattu”.

Hyvinkään Sanomat (nykyisen Aamupostin edeltäjä) uutisoi valtauksen pääuutisenaan näyttävästi maanantaina 14.9. Sen jälkeen valtauksesta kirjoitettiin melkein päivittäin, yleensä kielteiseen sävyyn. Sen sijaan iltaisin jaettu ilmaisjakelulehti Hyvinkään Uutiset suhtautui asiaan neutraalimmin.

Tuolloin toimi myös paikallinen Hyvinkää-televisio, joka haastatteli valtaajia. Kävipä paikalla Norjan radiokin.



Valtaus sai tukea

Taloon alkoi myös kerääntyä uusia valtaajia. Talossa oli aina joku tai joitakin henkilöitä paikalla ”vahtimassa” valtausta.

Valtaus sai laajaa tukea. Hyvinkään Uutisten puhelinlinjalla 15.9. valtaosa soittaneista tuki valtausta. Kuvaava oli nimimerkki Eläkeläisen kommentti: ”Valtaus ei ole oikea tapa, mutta hyväksyn sen tässä tapauksessa. Se on myös oiva näpäys naapureille.”

Poliittista tukea tuli Hyvinkään vihreiltä, SKDL:ltä, SKP:ltä ja Devalta, osittain myös SDP:ltä. Kaupunkia vaadittiin ostamaan talo ja antamaan se vuokra-asunnoiksi. Rakennusliiton paikalliset osastot esittivät tukensa. Tuki oli usein myös konkreettista, lähinnä elintarvikkeita.

Syyskuun 22. päivä seurakunnan taloudellinen jaosto päätti, ettei se vuokraa taloa asunnottomille, vaan talo laitetaan myyntiin. Sähköt talosta katkaistiin 25. syyskuuta. Asunnottomien toimikunta jätti 28. syyskuuta kaupunginhallitukselle kuntalaisaloitteen talon ostamisesta kaupungille.



Valtaus päättyy

Lopulta tiistaina 29. syyskuuta kello 8.30 poliisi tyhjensi talon seurakunnan pyynnöstä ja valtaus päättyi rauhallisesti.

Kaupunginhallitus käsitteli aloitetta talon ostamisesta 5.10. ja päätti äänin 4-6 (2 tyhjää), ettei talosta jätetä ostotarjousta. Ostoa kannattivat SKDL, vihreät ja 2 sosialidemokraattien 4 edustajasta. Tuohon aikaan oli voimassa valtuuston päätös, että kaupungille ostetaan vähintään 20 asuntoa vuosittain vanhasta asuntokannasta.



Mitä valtauksella saavutettiin?

Välittömästi ei mitään. Monet valtaajista saivat kuitenkin kaupungin tai jonkin muun tahon vuokra-asunnon melko pian valtauksen jälkeen.

Vuokra-asuntotuotanto myös virisi Hyvinkäällä monen vuoden hiljaiselon jälkeen. Vuokra-asuntopula sinänsä ei ole poistunut.

Eräänlainen sivutuote oli sekin, että Hyvinkäällä erosi vuonna 1987 kirkosta 375 henkeä, kun aiempina vuosina eronneita oli noin 240 vuodessa.



Olli Savela