Aamuposti 17.11.2018

Sosiaali- ja terveyspalvelut jälleen alibudjetoitu

Hyvinkään ensi vuoden talousarvioesityksessä on varattu sosiaali- ja terveyspalveluihin yli miljoona euroa vähemmän kuin tänä vuonna ennustetaan käytettävän. Sosiaali- ja terveyspalvelut on alibudjetoitu jälleen kerran.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin menoihin on varattu yli miljoona euroa vähemmän kuin HUS itse on omassa talousarviossaan arvioinut Hyvinkään maksuosuudeksi erikoissairaanhoidosta.

Lopullinen päätösvalta sosiaali- ja terveyspalveluista on siirretty Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymälle. Siitä huolimatta valtuusto voi myöntää lisärahaa sote-palveluihin eivätkä rahat mene muiden kuntien hyväksi.

Mihin Hyvinkäällä erityisesti tarvitaan lisää rahaa? Kuntayhtymä teetti ulkopuolisella tekijällä analyysin eri jäsenkuntien talousarvioiden riskeistä.

Hyvinkään osalta todetaan, että ”kotihoitoon kohdistuu suuria paineita, joten talousarviossa huomioitu asiakaskäyntien lisäys voi olla liian pieni”. Kotihoitoon esitetäänkin lisää lähihoitajia, mutta lisäys vastaa vain vanhusten määrän kasvuun, se ei vielä tuo parannusta tilanteeseen. Osa rahoista otettaisiin asumispalveluista, joista niistäkin on pulaa.

Ja toinen kohta: ”Vastaanottopalvelut on kuormitettu, mutta vastaanottokäynnit ja päivystyskäynnit ovat vuoden 2019 talousarviossa pienemmät kuin vuonna 2018.” Talousarvion mukaan avohuollon käynnit vähenisivät 60 000 käynnistä 50 000 käyntiin ja päivystyskäynnit 21 000 käynnistä 19 000 käyntiin.

Omalääkärijärjestelmästä ollaan luopumassa, minkä takia arvioidaan menetettävän kahden lääkärin työpanos. Tämä vähintäänkin pitää korvata lisäämällä kaksi terveyskeskuslääkäriä ja heille työpariksi sairaanhoitajat. Nyt kun lääkäriaikoja on liian huonosti saatavilla, on se johtanut päivystyksen ruuhkautumiseen.

Paavolan terveysasemaa ollaan lopettamassa, jolloin paavolalaisten ja monien muidenkin valinnan vapaus kaventuu merkittävästi. Pysäköintipaikkojen pulaankin on ratkaisuksi tarjottu lähinnä pysäköintiä urheilukentän viereen, mikä on monille liian kaukana. Myös Hakalan neuvolaa uhkaa lopettaminen.

Hyvinkään edustajien tulee puolustaa lähipalveluita kuntayhtymässä. Annika Kokko ja Pirjo Laitinen-Parkkonen kirjoittivat Aamupostissa (11.5.2017) otsikolla ”Keski-Uudenmaan sote varmistaa lähipalvelut” muun muassa: ”Keski-Uudenmaan soten tavoitteena on nimenomaan varmistaa ja vahvistaa lähipalveluita alueella”.

Jos tästä todella pidetään kiinni, kuntayhtymä peruuttaa sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen Paavolan terveysaseman lopettamisesta.

Yksi viime vuosien suurimpia virheitä on ollut Sahanmäen palvelukeskuksen myynti. Sen myötä vanhainkotipaikkojen määrä väheni 60:stä 18:an. Nyt Sahanmäki on ollut melkein vuoden verran tyhjillään eikä vieläkään ole tietoa, mitä siihen tulee.

Hyvinkäälle tarvitaan uusi vanhainkoti paikkaamaan tätä virhettä. On katsottava tulevaisuuteen, laskennallisestikin ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa 20-30 hengellä vuosittain. Laitospaikkojen puolesta ovat vedonneet myös kuusi hyvinkääläistä eläkeläisjärjestöä (AP 23.5.2018).

Hyvinkään tilinpäätös on jo 17 vuotta peräkkäin ollut ylijäämäisempi tai vähemmän alijäämäinen kuin talousarvio, ero on ollut keskimäärin 7 miljoonaa. Tämä ei voi olla sattumaa. Syynä on se, että tavaksi on tullut aliarvioida tulokehitys.

Vuonna 2016 ylijäämä oli 8,6 miljoonaa euroa ja viime vuonna 7,5 miljoonaa euroa. Viime vuonna kaupunki lyhensi velkaansa 9 miljoonaa euroa ja tänä vuonna ennusteen mukaan 10 miljoonaa. Hyvinkään talous ei todellakaan ole ”kuilun partaalla”.

Lainaa on noin 2 000 euroa asukasta kohti, kun kunnilla keskimäärin on velkaa noin 3 000 euroa asukasta kohti. Tulevien investointien jälkeenkin velka jää edelleen kuntien keskiarvon alapuolelle.

Valtuusto teki toukokuussa periaatepäätöksen, että koulutoiminta jatkuu Aseman koulun tontilla ja tontille rakennetaan uudisrakennus sekä Tapainlinnan ja Puolimatkan kouluja laajennetaan.

Investointisuunnitelmassa Aseman koululle on varattu vain nimellinen summa vuodelle 2023 ikään kuin koko hanke olisi siirrettävissä vielä myöhemmäksi. Aseman koulu kaipaa remonttia ja uudistilojen rakentamista pikaisesti.

Sen sijaan Tapainlinnan ja Puolimatkan koulujen laajentamisella ei ole kiirettä. Niiden sijaan voimme hyvin käyttää edelleen Sveitsin koulua lukion siirryttyä sieltä pois. Koulun purkaminen olisi tuhlausta. Koulu on myös arvokas rakennus, jonka säilyttämistä valtuusto vaati viisi vuotta sitten.

Perussuomalaiset ovat esittäneet, että maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen ryhmäkokoja nostetaan 20-25 oppilaaseen. Opetushallitus suosittelee ryhmien kooksi 8-10 oppilasta. Pienet ryhmät ovat tarpeen, koska maahanmuuttajien suomen kielen taito on puutteellinen ja he ovat muutenkin vasta sopeutumassa suomalaiseen yhteiskuntaan. Luulisi, että perussuomalaisetkin kannattavat onnistunutta kotouttamista eivätkä epäonnistunutta kotouttamista.

Olli Savela

kaupunginvaltuutettu (vas)

Hyvinkää