Keski-Uusimaa 11.7.2019 ja Aamuposti 17.7.2019 (otsikko muutettu)

Keusote lihottaa pääomasijoittajia



Terveyspalveluiden valinnanvapauskokeilu Keusoten alueella päättyy elokuun lopussa. Yhtymävaltuusto on päättänyt jatkaa kokeilua palvelusetelin nimellä, aluksi vuoden loppuun mutta tarkoitus on jatkaa sitä ensi vuonna. Päätös syntyi äänin 33 – 4.

Keusoten palveluseteli poikkeaa muista palveluseteleistä siinä, että sitä ei makseta suoriteperusteisesti esimerkiksi lääkärikäyntien mukaan vaan yksityinen palveluntuottaja saa joka kuukausi korvauksen listautuneista asiakkaista siitä riippumatta, onko tämä käyttänyt palveluita vai ei.

Vastaehdotuksessa lähdettiin normaalista palvelusetelistä, jota tarjottaisiin niissä tapauksissa, jolloin kuntayhtymä ei itse pysty tarjoamaan hoitoa kohtuuajassa.



Omien lääkärien ja hoitajien lisääminen ei kuntayhtymän enemmistöä kiinnosta vaan ”oman vastaanottotuotannon lisäämisen vaihtoehdoksi esitetään palvelusetelin käyttöä.”

Tavoitteena on ”taata palveluiden saatavuus kuntayhtymässä ilman lisäinvestointeja tiloihin tai henkilöstöön”. Samalla valitetaan, että ”valinnanvapauskokeilun aikana kunnissa ei ole tehty merkittäviä sopeutustoimenpiteitä.”

Keusote suosii siten selvästi valtaosin pääomasijoittajien omistamia terveysyrityksiä kuten Mehiläinen ja Terveystalo. Niiden perimmäinen tarkoitus on voiton tuottaminen omistajilleen, tässä tapauksessa veronmaksajien rahoilla.

Kuntayhtymälle olisi kuitenkin edullisempaa lisätä omia hoitajia ja lääkäreitä. Hallitusohjelmassakin tähdätään tuhannen uuden yleislääkärin saamiseen perusterveydenhoitoon ja siihen on varattu myös varoja.



Tarkoitus on, että kokeilun asiakkaat automaattisesti jatkavat valitsemallaan tuottajalla ja tuottaja saa heistä niin sanotun kapitaatiokorvauksen jatkossakin.

Sen arvioidaan olevan keskimäärin 177 euroa vuodessa listautujaa kohti, mutta laskelmista puuttuu kaikki läpinäkyvyys. Joissakin tapauksissa korvaus kasvaa nykyisestä, joissakin pienenee riippuen kunnasta ja ikäryhmästä.

Mutta oleellinen muutos on, että asiakasmaksun saa tuottaja, kun se tähän asti on maksettu kunnalle tai kuntayhtymälle. Tämä tarkoittaa kuntien menojen kasvua ja terveysyritysten tulojen kasvua.

Uusista listautujista maksetaan 15 prosentilla korotettua korvausta puolen vuoden ajan. Tämä kannustaa terveysfirmoja varmasti haalimaan uusia asiakkaita ja tehostamaan markkinointiaan.



Keusote ei ole arvioinut tai ei ole ainakaan kertonut, mitä uusi järjestelmä tulee kunnille ja veronmaksajille maksamaan, mikä on tosi outoa. Menot kasvavat myös sen takia, että valinnanvapauskokeilun valtion avustukset (80 prosenttia) jäävät pois.

Erikoista on myös, että kuntayhtymän johtajalla on oikeus tarkistaa kapitaatiokorvausta, jos kuntayhtymän oman tuotannon kustannukset muuttuvat. Jos esimerkiksi kuntayhtymä palkkaa lisää henkilökuntaa lyhentääkseen hoitojonoja ja kulut siten kasvavat, myös korvaukset yksityisille tuottajille nousevat, vaikka heidän kulunsa eivät kasva mitenkään. Tähän ei pidä mennä.



Olli Savela
kaupunginvaltuutettu (vas.)
Hyvinkää



Kirjoitukseen vastasi Keusoten johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen (K-U 18.7. AP 19.7.).

Jutussani oli väärinkäsitys siltä osin, että valinnanvapauskokeiluun osallistuvat eivät siirry automaattisesti palvelusetelin piiriin. Tämä oli seurausta yhtymähallituksen 11.6. pöytäkirjan maininnasta: "Kokeilun nykyiset asiakkaat voisivat halutessaan siirtyä suoraan uuteen palvelusetelimalliin." Näin ei siis olekaan, vaikka alun perin näin suunniteltiin, pahoittelut virheestä.

Mutta Keusoten palveluseteli ei ole suoriteperusteinen vaan kapitaatioperusteinen eli terveysyrityksen saama korvaus on riippumaton siitä, paljonko asiakas palveluja käyttää. Mieleen nousee kysymys, onko tämä mahdollista palvelusetelilain puitteissa. Ehkä joku juristi osaa vastata.

Kaikkein oleellisinta asiassa on se, että Keusotella ei tosiaan ole mitään suunnitelmia omien lääkärien ja hoitajien lisäämisestä. Näin siis siitä huolimatta, että yhtymähallituksen mukaan: "Resurssien näkökulmasta palvelun painopisteen siirtäminen yleislääkäritasoiselle vastaanotolle ja palvelutarpeen kasvu tarkoittaa 23 lääkärin ja hoitajan lisäystä tai 5 milj. euron bruttokustannuskasvua 2025 mennessä omassa toiminnassa, jotta saatavuus säilyisi nykyisellä tasolla."