Aamuposti 22.1.2020 ja Keski-Uusimaa 21.1.2020

Valinnanvapaus lisäsi erikoissairaanhoidon kuluja

Keski-Uudellamaalla toteutettiin terveyspalveluiden valinnanvapauskokeilu toukokuusta 2017 elokuun loppuun 2019. Kokeilusta on valmistunut loppuraportti, joka ei kuitenkaan vastaa olennaisiin kysymyksiin.

Raportin mukaan ”tavoitteena oli luoda nykyistä vaikuttavampi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismalli kasvattamatta kokonaiskustannuksia.” Raportissa ei mitenkään arvioida, miten kokonaiskustannuksille kävi.

Raportissa sentään todetaan, että "toiminta ei voi olla kustannusneutraalia, jos aiemmin palvelunsa itse maksaneet asiakkaat siirtyvät julkisen sektorin maksettavaksi."

Kokeiluun listautuneille tehdyn kyselyn mukaan noin 55 prosenttia oli aiemmin käynyt pääasiassa työterveydessä tai muuten yksityisellä.

Yhteiskunta oli aiemmin korvannut vain osan heidän kuluistaan. Kun julkinen sektori maksoi heidän kulunsa nyt kokonaan, on siitä tullut merkittävä lisälasku, jonka suuruutta raportissa ei kuitenkaan arvioida.

Kokeilussa terveysyrityksille maksettiin niin sanottu kapitaatiokorvaus sen mukaan, kuinka moni oli listautunut niiden asiakkaaksi. Korvauksen suuruus riippui muun muassa asiakkaan ikäryhmästä.

Korvaus oli täysin riippumaton siitä, kuinka paljon asiakas käytti kokeilun aikana palveluita tai käyttikö lainkaan. Yrityksillä oli siten kannuste hankkia itselleen helppoja asiakkaita ja pyrkiä pääsemään eroon paljon hoitoa vaativista asiakkaista.

Kapitaatiokorvaukseen oli liitetty monimutkainen kannustinjärjestelmä bonuksineen ja sanktioineen. Siinä seurattiin yhdeksää eri mittaria, joilla mitattiin toiminnan vaikuttavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta.

Kannustinjärjestelmän toimivuutta ei raportissa arvioida. Tämä tuntuu oudolta, koska ”kannustinmallin käyttö valinnanvapauden toteutuksessa oli erityisesti Uudenmaan alueellisen valinnanvapauskokeilun painopistealueita”.

Kapitaatiokorvauksen ja kannustinbonuksen lisäksi palveluntuottajille maksettiin säästöbonus, jos ne onnistuivat vähentämään erikoissairaanhoidon ja virka-ajan ulkopuolisen (julkisen) päivystyksen kustannuksia vuodesta 2016 vuoteen 2018, kun niitä verrattiin julkisen terveydenhoidon vastaavien kustannusten muutokseen.

Vertailu koski nimenomaan kustannusten muutosta vuodesta 2016 vuoteen 2018, mikä oli järkevää, koska asiakaskunnat saattoivat poiketa toisistaan.

Kokeilussa yksityisten palveluntuottajien erikoissairaanhoidon käytön kustannukset kasvoivat merkittävästi vuodesta 2016 vuoteen 2018. Sen sijaan julkisen verrokkijoukon kustannukset pienenivät hieman.

Vuonna 2016 palveluntuottajilla ei ollut erityistä intressiä lähettää asiakkaitaan erikoissairaanhoitoon. Päinvastoin, jos ne pystyivät hoitamaan potilaan itse, se kannatti tehdä, koska siitä maksettiin eri korvaus. Sen sijaan vuonna 2018 intressi oli päinvastainen.

Liitteestä 8 voi laskea, että kustannusten kasvu oli yli miljoona euroa, mikä on huomattavan paljon, kun sitä verrataan siihen, että vuonna 2018 kapitaatiokorvauksia maksettiin 1 570 000 euroa.

Tämä erikoissairaanhoidon kautta kunnille tullut lisälasku ei näy valinnanvapauskokeilun suorissa menoissa. Sen sijaan se on näkynyt HUS:n kasvaneena laskutuksena.

Johtopäätös kokeilusta on, että kapitaatiokorvaus sopii huonosti palveluntuottajille maksettavaksi korvaukseksi. Siitä on päästävä eroon.

Olli Savela
kaupunginvaltuutettu (vas.)
Hyvinkää