Uudenmaan näköala, syksy 2006

 

Kuntauudistuksesta ei hyvä seuraa

 

Kuntauudistuksen johtava ajatus on kunnallisten palveluiden keskittäminen suuriin yksiköihin, joko kuntia yhdistämällä tai siirtämällä palvelut erilaisten yhteistoiminta-alueiden järjestettäviksi. Hallitus väittää, että uudistus turvaisi palvelut.

 

Todellisuudessa hankkeella tavoitellaan säästöjä. Lakiehdotuksenkin mukaan ”tarkoituksena on hillitä kuntien menojen kasvua”. Säästöjä taas ei synny, ellei palveluja heikennetä. Lahden sosiaali- ja terveystoimen johtaja Matti Liukko sanoo asian suoraan: ”Ainoa selkeä tie kustannusten vähentämiseen on Liukon mukaan palvelutasosta tinkiminen. Jos tähän tähdätään, se pitäisi sanoa ääneen. - Nyt eletään itsepetoksen aikaa … Liukko tulittaa.” (Kuntalehti 5/2006).

 

Uudistus uhkaakin johtaa lähipalveluiden karsimiseen, palvelujen yksityistämiseen, työntekijöiden aseman huonontumiseen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien heikentymiseen.

 

Terveyspalvelut kauemmaksi ?

 

Terveyskeskuksilta edellytetään jatkossa vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Uudellamaallakin suurin osa nyt toimivista terveyskeskuksista olisi liitettävä yhteen. On vaikea nähdä, että se mitenkään parantaisi niiden toimintaa. Todennäköisesti seurauksena olisi vastaanottojen ja päivystyksen siirtäminen entistä kauemmaksi. Jo nyt yöpäivystys on lopetettu useissa kunnissa kokonaan.

 

Myös perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyviltä sosiaalitoimen tehtäviltä edellytetään 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Tarkoittaako tämä esimerkiksi vanhustenhoidon siirtämistä pois pieniltä kunnilta ? Ihmisiä lähellä olevista kotipalveluista, palveluasunnoista ja vanhainkodeista ei enää päätettäisikään itsenäisesti kunnissa, vaan päätökset tehtäisiin kauempana ?

 

Säästöjä on turha odottaa. Uudenmaan kustannuksiltaan halvimmat terveyskeskukset ovat Siuntio, Pornainen, Askola ja Karjalohja. Kaikki ne ovat pieniä kuntia. Suuret yksiköt eivät tuo mittakaavaetuja vaan lisäkuluja.

 

Kunnille ei tule lisärahaa

 

Kuntia houkutellaan yhdistymään tarjoamalla niille enimmillään muutamien miljoonien eurojen yhdistymisavustuksia. Mutta nämäkin rahat otetaan pois yleisestä kunnille tulevasta valtionosuudesta. Kokonaisuutena uudistus ei tuo kunnille yhtään lisää rahaa, vaan lakiehdotuksen mukaan ”tässä laissa tarkoitettu uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa.”

 

 

Todellisuudessa se mitä kunnat tarvitsevat on raha palveluiden järjestämiseen. Sitä Ahon, Lipposen ja Vanhasen hallitukset ovat leikanneet kunnilta noin viisi miljardia euroa vuositasolla vuoden 1990 jälkeen. Leikkaus vastaa yhtä kuudesosaa kuntien tuloista.

 

Kansanvalta karkaa kauemmaksi

 

Kuntien yhdistäminen ja palveluiden siirtäminen suurempiin yksiköihin vähentää kuntalaisten ja myös luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia. Valitettava esimerkki tästä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Kunnanvaltuustojen tehtävä on lähinnä myöntää sille vuosittain lisärahoitusta ilman, että ne voivat vaikuttaa sen toimintaan mitenkään.

 

Lakiehdotuksessa ei suoraan oteta kantaa palveluiden yksityistämiseen, mutta on selvää, että päätöksenteon siirtäminen suurempiin yksiköihin harvemmille päättäjille helpottaa palveluiden yksityistämistä. Työntekijöiden viiden vuoden irtisanomissuoja ei myöskään koske yksityistämistapauksia.

 

Uudistuksen tarkoituksena on myös tuottavuuden parantaminen eli suomeksi työntekijöiden vähentäminen. Entistä pienemmällä työntekijämäärällä olisi selvittävä nykyisistä töistä. Todellisuudessa esimerkiksi vanhustenhoidossa kaivataan kipeästi lisää työntekijöitä.

 

Olli Savela
Hyvinkään kaupunginvaltuutettu