Monissa kunnissa laaditaan parhaillaan erilaisia säästö- ja leikkauslistoja. Todellista säästöä ne eivät välttämättä tuota, mutta kuntalaisille tärkeiden palveluiden leikkauksia joka tapauksessa. Leikkauksia perustellaan kuntien pienenevillä tuloilla ja kasvaneilla menoilla.
On totta, että kuntien menot ovat kasvaneet viime vuosina melko paljon. Mutta on myös katsottava, mihin rahat ovat menneet. Monissa kunnissa nimenomaan ulkoa ostetut palvelut ovat kallistuneet, esimerkkeinä terveydenhoitopalvelut, lastensuojelun sijoitukset, vanhusten tehostetut asumispalvelut ja rakentaminen. Kuntien tulisikin tuottaa itse kaikki peruspalvelut, jotta ei tarvitsisi ostaa kalliita yksityisiä palveluita.
Kuntien menoista yli puolet on palkkamenoja. Kuntien työntekijät ovat valtaosaltaan pienipalkkaisia naisia. On vain oikeus ja kohtuus, jos heidän palkkojaan korotetaan keskimääräistä enemmän. Ilman tällaisia tasokorotuksia miesten ja naisten välinen palkkaero ei ikinä kavennu. Senkin takia kuntien menot tulevat kasvamaan myös jatkossa.
Eriväriset hallitukset ovat heikentäneet kuntien tuloja ja palveluita viimeiset 20 vuotta. 1990-luvulla kunnilta leikattiin hallitusten päätöksillä viisi miljardia euroa vuodessa. Raimo Sailaksen sanoin ”kuntatalous on jatkossakin pidettävä sopivan kireänä” (Helsingin Sanomat 12.10.2000). Näin on myös käynyt ja 2000-luvullakin talouden noususta huolimatta kuntien talous on pidetty ahtaalla.
Nyt kuntien talous ei enää ole vain ”sopivan kireä”. Nyt monien kuntien työntekijöitä uhkaavat jo lomautukset ja irtisanomiset ja veronmaksajia kunnallisveron, kiinteistöveron ja kunnallisten maksujen korotukset. Monissa kunnissa laaditaan palvelujen leikkauslistoja, joissa ensisijaisesti leikataan lapsilta, vanhuksilta, sairailta ja muuten hankalassa elämäntilanteessa olevilta.
Vastuu kuntien kiristyvästä taloudesta on ensi sijassa hallituksella, joka on
tehnyt aivan liian vähän kuntien tulojen ja palveluiden turvaamiseksi, kun
otetaan huomioon kuntien tilanne. Sen sijaan hallitus kiristää kuntia ja
kuntien naisvaltaisia työntekijöitä "maltillisiin" palkankorotuksiin
ehtona vähäisellekin valtionosuuksien lisäykselle.
Valtionosuudet tulisi nostaa takaisin sille tasolle, jolla ne olivat ennen edellistä lamaa. Siihen on varaa, koska kansantuotekin on nyt puolta suurempi kuin silloin.
Pääomatuloja tulisi verottaa kuten muitakin tuloja, jotta niiden saajat osallistuisivat tasavertaisesti yhteiskunnan menojen kattamiseen. Nyt pääomatuloista ei makseta kunnallisveroa lainkaan.
Jos pääomatuloista maksettaisiin kunnallisvero, olisivat kunnat saaneet vuoden 2007 verotietojen mukaan yli kaksi miljardia euroa lisätuloja, mikä vastaa yli kahden kunnallisveroprosentin tuottoa. Esimerkiksi Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi saisivat kukin hyvinkin 10 miljoonan euron suuruusluokkaa olevan tulonlisän joka vuosi.
Hyvinkään kaupunginvaltuutettu
Olli Savela