Suomen kuvalehti 39/2011, 30.9.2011
Kirjeitä-osastossa julkaistu kirjoitus, suluissa olevat kohdat oli lyhennetty

 

Keskuskunnissa suuremmat tulot

 

Tutkija Timo Aro (SK 37/2011) esittää laskelmia siitä, miten kehyskunnat hyötyvät verotuloina muuttoliikkeestä keskuskunnista kehyskuntiin. Kovin merkittävästä ”ongelmasta” ei voi olla kyse, sillä edelleen lähes poikkeuksetta verotettava tulo asukasta kohti on keskuskunnissa suurempi kuin ympäröivissä kehyskunnissa.

 

Tuoreimmat tilastot kertovat, että esimerkiksi Lahden, Oulun, Kuopion, Kajaanin, Vaasan, Kotkan, Mikkelin, Hämeenlinnan, Kokkolan tai Seinäjoen seuduilla ei ole yhtään kuntaa, jossa verotettava tulo asukasta kohti olisi suurempi kuin keskuskunnassa. (Sama päti Saloon ja Kouvolaan ennen yhdistymisiä.)

 

Vähäisiä poikkeuksia ovat Pirkkala, Muurame, Kontiolahti ja Keminmaa. (Porin seudullakin vain Harjavallassa tulot ovat korkeammat kuin Porissa, mutta se tuskin johtuu muuttoliikkeestä.)

 

Vain Turun ja Helsingin seuduilla on kaksi tai useampi kuntaa, joissa kehyskunnassa tulot ovat suuremmat kuin keskuksessa. Onkin vaikea nähdä, että keskuskuntien ”kurjistumisen” takia kehyskunnat pitäisi yhdistää keskuksiin.

 

Työssäkäyntialue sopii muutenkin harvinaisen huonosti kuntarakenteen perustaksi. Työssäkäyvät käyttävät kaikkein vähiten kuntien palveluita, heillä on oma työterveyshuoltokin. Eniten kuntien palveluita käyttävät lapset, nuoret, vanhukset, vammaiset jne. Heille ei työssäkäyntialueella ole mitään merkitystä.

 

Kuntien ongelmia ei ratkota yhdistämisillä vaan lisätuloilla.

 

Olli Savela

Hyvinkää