Aamuposti ja Keski-Uusimaa 10.5.2017, Tiedonantaja 12.5.2017

Keski-Uudenmaan sote uhkaa kunnallisia palveluita

Keski-Uudenmaan kuusi kuntaa aikovat jo toukokuussa päättää sosiaali- ja terveyspalveluidensa siirtämisestä uudelle kuntayhtymälle vuoden 2018 alusta. Samalla ne siirtävät päätösvallan näistä palveluista pois omista käsistään.

Ei ole kuin kaksi vuotta siitä, kun Keski-Uudenmaan kunnat yksi toisensa jälkeen hylkäsivät suunnitelman kuntien yhdistämisestä. Mutta nyt siitä toteutuisi iso osa, edustavathan sosiaali- ja terveyspalvelut puolta kuntien menoista ja työntekijöistä.

Kuntayhtymän on tarkoitus olla järjestämiskuntayhtymä. Kunnat tuottaisivat palvelut siten, että työnantajina toimisivat nykyiset kunnat ja palvelut järjestettäisiin ”pääosin” nykyisen henkilöstön toimesta ja nykyisissä tiloissa.

Hankkeen aiemmassa valmisteluraportissa ”Yksi, kaksi vai kolme miljardia?” hanketta perustellaan erityisesti taloudellisilla syillä.

Raportissa mainitaan: ”Kun otetaan huomioon asukkaiden ikä- ja sairastavuusrakenne, menot ovat 10 – 25 % muuta maata korkeammat”. Ja edelleen: ”Kustannuseroa selittää palvelujen tuottamisen kustannustehokkuus, mutta sen lisäksi tarjonnan laajuus ja laatu, joka luonnollisesti lisää myös palvelujen kysyntää”. Eli palveluita pidetään liian laadukkaina.

Ratkaisuksi tarjotaan palvelutason madaltamista. Raportin mukaan ”tavoitteiden saavuttaminen edellyttää poliittiselta ja viranhaltijajohdolta myös jämäköitä, ainakin joidenkin kansalaisryhmien kannalta epämiellyttäviä muutos- ja säästötoimenpiteitä.”

Kun päätösvalta on siirretty kunnilta 10 – 20 jäsenen yhtymähallitukselle, on esimerkiksi palvelupisteiden lopettaminen ja siirtäminen toiseen kuntaan paljon helpompaa. Kuntayhtymän työsuunnitelmassa tästä käytetään nimitystä ”palveluverkon uudistaminen”.

Menojen karsinta tässä ja myös valtakunnallisessa sote-hankkeessa on sikäli outoa, että Suomen terveydenhuolto on äskettäin todettu 35 Euroopan maan joukossa kaikkein kustannustehokkaimmaksi (Euro Health Consumer Index).

Keski-Uudenmaan sote-hanke on käynnistänyt myös valinnanvapauskokeilun. Yksityiset terveysalan yritykset pyrkivät haalimaan itselleen mahdollisimman paljon asiakkaita.

Yrityksille verovaroista maksettava korvaus riippuu lähes yksinomaan asiakkaiksi kirjautuneiden lukumäärästä ja iästä eikä juurikaan heille annettavasta hoidosta. Tästä voi syntyä kannustin alihoitoon ja pyrkimys eroon hankalista potilaista.

Yritysten omistajina olevien pääomasijoittajien lisäksi kokeilusta hyötyvät eniten ne, joilla on ollut varaa maksaa yksityislääkärillä käynnistä. Heidän maksunsa alenevat murto-osaan entisestä. Valinnanvapaus suosii selvästi suurituloisia.

Sote-hankkeen toisena päätavoitteena ”säästöjen” lisäksi onkin palvelujen yksityistäminen. Kuntayhtymän työsuunnitelmassa tähän on varauduttu termillä ”oman tuotannon sopeuttamisen arviointi” jo syksyllä 2017.

Onkin iso riski, että kunnallisia terveyspalveluita aletaan Keski-Uudellamaalla ajaa alas jo ensi vuonna.

Kaiken lisäksi kuntayhtymä jäisi vain väliaikaiseksi. Se ei voi toimia palvelujen järjestäjänä eikä tuottajana, jos sote-hanke toteutuu ja palvelujen järjestäminen siirtyy Uudenmaan maakunnalle, ehkä jo 2019.

Kuntien pitää säilyttää sosiaali- ja terveyspalvelut omissa käsissään. Ne ovat lähipalveluja, joista päättäminen ja joiden tuottaminen kuuluu lähelle asukkaita, kuntiin.

Kunnallisia palveluita pitää vahvistaa eikä heikentää.

Olli Savela

kaupunginvaltuutettu (vas)

Hyvinkää