Uudenmaan näköala 2/2020

Sote-palvelut vaativat lisää rahaa

Koronakriisi on heikentänyt huomattavasti kuntien taloutta, koska työttömyys on kasvanut ja kuntien verotulot ovat pienentyneet. Korona on myös aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan miljardiluokan kuluja kunnille ja sairaanhoitopiireille.

Hallitus päätti budjettiriihessä mittavista toimista kuntien tukemiseksi. Kuntien valtionosuuksia ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan.

Tästä huolimatta kuntatalous on vaikeuksissa. Erityisesti sosiaali- ja terveysmenot ovat kunnissa kasvaneet, mikä on pitkälle seurausta väestön ikääntymisestä ja sikäli luonnollinen kehityskulku. Mutta kuntien tulot eivät ole vastaavasti kasvaneet ja monissa kunnissa laaditaan nyt leikkauslistoja.

Kuntatalouden ongelmista kertoo sekin, että kuntien harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki tänä vuonna ennätysmäärä kuntia, 146 kuntaa eli suunnilleen joka toinen kunta. Jaettava summa on vain 60 miljoonaa euroa.

Mahdollinen sote-uudistus tulee myös vaikuttamaan kuntien talouteen. Kuntaliitto on laskenut, että uudistus heikentää olennaisesti kuntien investointikykyä ja rahoitusasemaa. Uudistus muuttaa kaikkien kuntien verotuloja ja valtionosuutta.

Kuntaliitto katsoo, että uudistuksella ei saa olla vaikutusta kunnan talouden tasapainoon. Nyt esitetyssä muodossa kunnan talous voi kärsiä jopa 100 euroa asukasta kohti vuodessa, mikä on kunnalle huomattava menetys.

Pääomatulot kuntaverolle

Kunnilla ei ole nykyään käytössään hyviä vaihtoehtoja taloutensa tasapainottamiseen. Ne voivat leikata menoja lähinnä supistamalla palvelujaan. Ne voivat korottaa kunnallisveroa ja kiinteistöveroa. Tai sitten ne voivat ottaa lisää velkaa.

Tällä hetkellä ja lähivuosina velanotto ei ole huono vaihtoehto, koska kunnat saavat pitkäaikaistakin lainaa hyvin alhaisella, kiinteällä korolla. Pidemmän päälle velkaa ei voi kuitenkaan mahdottomasti kasvattaa.

Menojen supistaminen kohdistuu väistämättä palveluihin, hallinto on kuitenkin vain pieni osa kuntien menoista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi leikkauslistojen kohteena ovat kunnissa erityisesti opetus ja varhaiskasvatus. Sille tielle ei pidä lähteä.

Kunnallisvero on vain lievästi progressiivinen, joten se kohdistuu pienituloisiin ankarammin kuin valtion tulovero. Kiinteistöveroa peritään kaikista asunnoista ja myös vuokralla asuvat maksavat sitä vuokrissaan.

Kunnallisveron suurin epäkohta on, että sitä ei peritä lainkaan pääomatuloista, joten pääomatulojen saajat eivät osallistu kuntien toiminnan rahoittamiseen. Kaikkia tuloja pitäisi verottaa samoilla perusteilla laskemalla henkilön kaikki tulot yhteen ja verottamalla niitä progressiivisen asteikon mukaan. Tämä tuottaisi kunnille 1 – 2 miljardia euroa lisää.

Samalla poistuisi kannustin muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi niiltä, joilla on siihen osakeyhtiön kautta mahdollisuus. Usein väitetään, että yrittäjällä on toiminnan riskiluonteisuuden vuoksi oikeus kevyempään verotukseen kuin palkansaajalla.

Mutta kun veroasteikko on progressiivinen ja kaikille sama, se on oikeudenmukainen myös yrittäjien kesken. Jos yrittäjä onnistuu ja saa isot tulot, hän maksaa niistä suhteessa enemmän veroa. Jos tulot taas jäävät pieniksi, jäävät verotkin vähäisiksi.

Kunnilla pitää olla myös oikeus harjoittaa tuloa tuottavaa liiketoimintaa. Nyt lähinnä vain joillakin harvoilla kunnilla on mahdollisuus saada jotenkin merkittävää tuloa niistä energiayhtiöistään, joita eivät ole myyneet.

Keusote vaikeuksissa

Keski-Uudellamaalla vuonna 2017 perustettu sote-kuntayhtymä Keusote on herättänyt laajaa arvostelua. Talousarvio on kunnanjohtajien vaatimuksesta vedetty tiukille ja niinpä menot ovat ylittyneet reippaasti. Palveluja on samaan aikaan rapautettu.

Keväällä Keusote suunnitteli, että kymmenestä terveysasemasta olisi osa lakkautettu. Lakkautus uhkasi lähinnä Rajamäen, Klaukkalan, Jokelan, Kellokosken ja Pornaisten terveysasemia. Asukkaiden aktiivisuus sai Keusoten perääntymään. Terveysasemia tarkastellaan jatkossa joka toinen vuosi.

Tyytymättömyys Keusoteen on saanut Nurmijärvellä ihmiset liikkeelle. Nurmijärvellä on vireillä kuntalaisaloite, jossa vaaditaan kunnan eroamista Keusotesta. Myös alan ammattilaisissa on havaittavissa kypsymistä Keusoteen. Nurmijärvellä on irtisanoutunut tänä vuonna kymmenkunta lääkäriä. Tehyläisistä on koko Keusotessa joka viides irtisanoutunut parissa vuodessa.

Olli Savela
kaupunginvaltuutettu (vas.)
Hyvinkää