Aluehallitus piti tiistaina ja keskiviikkona seminaarin, jonka pääaiheena oli niin sanottu hyvinvointialueohjelma eli menosopeutusohjelma. Tässä joitakin poimintoja seminaarista, aluevaltuustohan kokoontuu ensi viikon torstaina ja perjantaina pitkälle samojen aiheiden äärelle.

Ohjelman aikataulu näyttää nyt siltä, että se tulee rahoitus- ja talousjaostoon 24.5., aluehallitukseen 6.6. ja valtuustoon 15.6. eli tulee varsin pian päätettäväksi ja ohjelma on vielä aika paljon luonnosvaiheessa. On mahdollista, että konkreettiset esitykset tuodaan esille vasta loppuvaiheessa, jotta ne saadaan helpommin läpi.

VM julkaisi viime viikolla uusia laskelmia valtionrahoituksesta lähivuosina. Tälle vuodelle on tiedossa 30 miljoonan euron lisärahoitus, mikä pienentää tämän vuoden alijäämän 36 miljoonaan. Ensi vuodelle ennustetaan nyt 23 miljoonan alijäämää ja seuraavalle vuodelle 16 miljoonan alijäämää, yhteensä kolmessa vuodessa 75 miljoonaa, ”jos mitään ei tehdä”. Lain mukaan alijäämä pitäisi kattaa vuoden 2026 aikana vastaavalla ylijäämällä.

Käytännössä näin isot leikkaukset eivät ole mahdollisia ilman, että rikotaan lakeja. Uskoisinkin, että valtion on jossain vaiheessa pakko lisätä rahoitustaan eikä vain Keski-Uudellemaalle vaan muuallekin.

Seminaarin parasta antia oli yksimielinen kanta siihen, ettei lomautuksiin eikä irtisanomisiin lähdetä, vaikka niitä Yli-Jarkon dioissa esitettiinkin (hallinto 3 viikkoa 2024 ja 2025). Työntekijäpulan aikana viesti ei olisi kovin viisas eikä toiminnan kannalta järkevää muutenkaan.

Ohjelmassa on muutenkin paljon hyviä tavoitteita esimerkiksi terveydenhoidon jonojen lyhentämiseksi, ennaltaehkäisyn vahvistamiseksi, vuokratyövoiman vähentämiseksi ja palveluketjujen optimoimiseksi. On vaikea sanoa, miten hyvin näissä onnistutaan.

Lastensuojelun päällikön Suvi Salinin mukaan sijaishuollon hinnat nousivat tänä vuonna 18 prosenttia (360 lasta). Pyrkimys on panostaa ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin ja lisätä omaa toimintaa. Järvenpäähän ja Hyvinkäälle tulee tätä varten lisäyksiköt. Hyvinkään Kotirinteen lisäyksiköt rakennuttaisi eli omistaisi Hoivatilat Oy, joka on osa belgialaista Aedifica-konsernia.

Vanhusten kotihoidossa kuluista 14 prosenttia tulee työvoimavuokrista. Lisäksi Hyvinkäällä on Mehiläiselle ulkoistettu kolme aluetta. Etähoidon osuutta kotihoidossa pyritään nostamaan 10 prosentista 20 prosenttiin.

IKVA:n palvelualuejohtaja Mari Patrosen mukaan vanhusten ostetun palveluasumisen (jota on yli puolet) hinnat nousivat tänä vuonna noin 20 prosenttia. Tavoite on pienentää ympärivuorokautisen hoidon osuutta ja lisätä yhteisöllistä asumista (ns. tavallista palveluasumista). En usko, että tämä olisi mahdollista ilman että tiukennetaan kriteerejä, jotka ovat jo nyt tiukat. Vammaisten henkilökohtaista apua pyritään ottamaan omaksi toiminnaksi.

Palveluverkosta on palvelujen järjestämisen lautakunnan 12.4. kokouksen esityslistalla hyvää taustatietoa. Hallintopäällikkö Sannamari Nousiaisen mukaan tavoitteena ovat kolmen miljoonan euron vuokrasäästöt vuoteen 2025 mennessä. Mitään konkreettisia kohteita ei kerrottu. Mainittakoon, että neljän pienen terveysaseman (Rajamäki, Jokela, Kellokoski, Pornainen) yhteenlasketut vuokrakulut ovat vain 0,9 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi voi mainita, että Järvenpään JUSTin parkkihallin vuokrakulut ovat 0,6 miljoonaa euroa. Neliövuokriltaan halvimmat terveysasemat ovat Klaukkala, Rajamäki ja Kellokoski. Uutena perusteena pienimpien terveysasemien lakkautukselle on nyt alettu käyttää sitä, että niille on vaikea saada työntekijöitä (?). Asukkaat ovat jo heränneet (taas) puolustamaan niitä.

Jaetussa materiaalissa oli dia, jossa esitettiin, että asumispalveluissa asuvien mielenterveyskuntoutujien käyttövara pienennettäisiin samalle tasolle kuin ikäihmisillä. Kuukausittainen käyttövara pienenisi 283 eurosta 167 euroon. Tämä koskisi 180 ihmistä ja olisi törkeätä.

Seminaarissa oli myös esillä Hesarin uutinen (12.4. paperilehti), jossa kerrottiin, kuinka Keusotessa perhesosiaalityö ja lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi ovat ruuhkautuneet. Työntekijät ovat rohkeasti kannelleet tästä aluehallintovirastolle. Helinä Perttu ihmetteli työntekijöiden tapaa valittaa AVI:in. No ovathan työntekijät tuoneet huolensa esille myös ihan normaaleita kanavia myöten ja ovat ehdottaneet sosiaalityöntekijöiden lisäämistä.