Aluevaltuusto 13062024

Olli Savela (vas)


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut


Kuten täällä hyvinvointialuejohtajan katsauksessa todetaan, keskeinen syy Keusoten viime vuoden alijäämään on ”nykyinen rahoitusmalli, joka ei riittävästi huomioi hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvan toiminnan todellisia nousseita kustannuksia.”


Ongelma on siinä, että hyvinvointialueiden rahoitus on täysin valtion eli hallituksen ja valtionvarainministeriön käsissä. Kaikki alueet tarvitsevat investointeja toimintansa kehittämiseksi ja parantamiseksi - ja samalla myös kustannusten alentamiseksi.


Investointeja varten alueet tarvitsevat nykyisen lain mukaan lainanottovaltuuksia, joista päättää hallitus. Lainanottovaltuuksien ehdoista päättää taas valtiovarainministeriö ja ne ehdot ovat aivan liian tiukat kuten olemme havainneet.


On selvää, että nykyistä rahoitusmallia on muutettava niin, että hyvinvointialueet saavat riittävän rahoituksen – ja tilaisuuden onnistua. Hyvinvointialueet tarvitsevat paljon enemmän autonomiaa ja myös oman rahoituslähteen, verotusoikeuden. Se on paljon parempi motivaattori kuin pakko. Myös talouden tasapainottaminen vain kolmen vuoden kuluessa on aivan liian lyhyt aika. Valitettavasti hallitus pitää tästä tiukasti kiinni.


Rahoituksellisen kestävyyden kannalta on keskeistä pystyä siirtämään painopistettä perustason palveluihin, kun taas Orpon-Purran hallitus kulkee täysin päinvastaiseen suuntaan. Pidentämällä hoitoonpääsyn aikarajoja vain lisätään kustannuksia raskaammissa palveluissa. HUS:n alijäämiin ei tällä tavalla saada korjausta.


Hallituksen kehysriihessa päätettiin huhtikuussa merkittävistä leikkauksista hyvinvointialueiden rahoitukseen. Keusote menettää niiden seurauksena ensi vuonna yli 11 miljoonaa euroa ja seuraavina vuosina vielä paljon enemmän.


Sen sijaan hallitus lisää yksityisten lääkäripalveluiden kela-korvauksia, mikä palvelee niitä, jotka muutoinkin käyttävät yksityisiä palveluita. Lisääntyvät kela-korvaukset saattavat myös valua hintoihin ja sitä kautta yritysten voittoihin. Ohjaamalla rahaa yksityisiin palveluihin hallitus pahentaa myös hyvinvointialueiden työntekijäpulaa.


Tilinpäätöksen mukaan ympärivuorokautisissa ostoasumispalveluissa ”hinnankorotukset vuodelle 2023 olivat poikkeuksellisen suuria”. Lastensuojelussa ”sijaishuollon ostopalveluiden kustannukset nousivat 15–18 % uuden puitesopimuksen vuoksi.”


Tämä kertoo siitä, että meidän pitäisi tuottaa mahdollisimman suuri osa palveluista omana toimintana, jolloin myös kustannuskehitys on paremmin hallittavissa. Lastensuojelussa tähän suuntaan ollaankin menossa, jos ja kun Kotirinteen lastensuojeluyksikköä Hyvinkäällä laajennetaan.


Myös ikäihmisten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa tarvitsemme enemmän omia hoitopaikkoja. Vanha aloitteemme niiden lisäämisestä on edelleen ajankohtainen. Meidän on myös pidettävä kiinni 0,65 hoitajan mitoituksesta vanhusta kohti eikä pidä lähteä alentamaan sitä 0,6 hoitajaan.


Vastaanottopalvelujen puhelinpalvelun takaisinsoittoviiveet lisääntyivät viime vuoden alussa. Maaliskuussa Etelä-Suomen aluehallintovirasto otti oma-aloitteiseen viranomaisvalvontaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn sekä välittömän yhteydensaannin toteutumisen.


Tilanne saatiin vuoden aikana paranemaan niin, että puhelinyhteydenottoihin vastattiin saman päivän aikana 70 prosentissa yhteydenotoista. Tavoite pitää olla tietysti vastaaminen saman päivän aikana sataprosenttisesti.


Tilinpäätöksen mukaan Keusote on ottanut tavoitteekseen, että yli 80 % asiakkaista kokee saaneensa tarvitsemansa palvelun tai hoidon. Kyselyn tulos on, että vain 63 % vastanneista kokee saaneensa tarvitsemansa palvelun tai hoidon.


Tämä on todella huolestuttavan pieni osuus. Toiminnassamme on edelleen paljon parantamisen varaa. Silloin tulee kuunnella aktiivisesti henkilökunnan parannusehdotuksia ja aloitteita toiminnan kehittämiseksi.


Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kiittää Keusoten koko henkilökuntaa viime vuoden työstä.