Kysymys aluevaltuuston kyselytunnille 6.2.2025 (kursiivilla) ja palvelualuejohtaja Sirkku Pekkarinen-Kedon vastaus siihen. Vastaus antaa aihetta kritiikkiin.

Tila- ja tukipalvelujohtaja on irtisanonut Etelä-Tuusulan työtoimintakeskuksen vuokrasopimuksen päättymään helmikuun lopussa 2025 säästösyistä. Asiasta ei tehty viranhaltijapäätöstä vaan se hoidettiin yksityisoikeudellisena sopimusasiana. Siihen ei siksi voitu käyttää aluehallituksen otto-oikeutta.

Kyse ei kuitenkaan ole vain teknisluonteisesta vuokrasuhteen päättämisestä. Amerin kiinteistössä sijaitsevista, työtoimintaan hyvin soveltuvista tiloista luopuminen johtaa käytännössä niin mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarkoitetun sosiaalisen kuntoutuksen kuin pitkäaikaistyöttömien kuntouttavan työtoiminnan lakkauttamiseen koko Etelä-Tuusulassa.

Varsinkin erityisen tuen tarpeessa olevilla asiakkailla tulee olemaan suuria vaikeuksia hakeutua työtoimintaan muualla Keusoten alueella. Esimerkiksi matka Riihikalliosta Järvenpäähän vie noin kaksi tuntia julkisilla kulkuneuvoilla. Siksi työtoiminnan saavutettavuuden raju heikkeneminen on ristiriidassa sosiaalihuoltolain kanssa.

Laki velvoittaa viranomaiset kiinnittämään huomiota erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen. He tarvitsevat tukea usein jo hakeutumisessa palveluihin johtuen esimerkiksi terveysongelmasta, syrjäytymisestä tai päihderiippuvuudesta. Isona riskinä on, että he tarvitsevat jatkossa kalliimpia palveluita kuten laitoshoitoa. Eikä verotulojakaan ole luvassa, kun pääsy työelämään vaikeutuu.

Tarkistettu 30.1.2025 HSL-sovelluksesta, että matka Hyrylän asemalta Järvenpäähän asemalle kestää linja-autolla 25–40 minuuttia, Riihikalliosta Järvenpäähän kävelymatkoineen 40-50 minuuttia. Amerin asiakkaat ovat työttömiä työnhakijoita. Työttömillä työnhakijoilla on velvoite hakea ja vastaanottaa työtä työssäkäyntialueelta, joka on noin 80 kilometriä siitä osoitteesta, jonka työnhakija on ilmoittanut TE-palveluille. Amerin ja Järvenpään sosiaalisen kuntoutuksen yksiköiden etäisyys on noin 13 kilometriä. Mikäli asiakas ei toimintakykynsä vuoksi voisi liikkua matkaa Tuusulasta Järvenpäähän, eivät kuntouttavan työtoiminnan palvelut todennäköisesti olisi oikea-aikaisia, ja asiakas tulisi ohjata muiden ensisijaisempien palveluiden piiriin, esim. terveydenhuollon palveluihin. Joissain tilanteissa asiakkaalle voidaan selvittää kuljetuspalvelun järjestämistä sosiaalisen kuntoutuksen tai vammaispalveluiden toimesta, jos toimintakyvyn rajoitteet ovat vahvat. Asiakkaan kannustaminen liikkumaan tavanomaisen lähialueensa ulkopuolella voi sosiaalisen kuntoutuksen havaintojen mukaan olla myös hyödyksi asiakkaan kuntoutumisprosessin kannalta.

Myös asiakkaiden hajauttaminen muihin yksiköihin käytännössä tuhoaa asiakkaiden kanssa luodun toiminnan perustan. Sosiaalisen kuntoutuksen peruspilareitahan ovat yhteisöllisyys, osallisuus ja toimintakyvyn edistäminen, jotka edellyttävät pitkäjänteistä työtä, kykyä synnyttää luottamusta ja jatkuvuutta. Näiltä perusasioilta yksikön lakkauttaminen ja asiakkaiden siirtely muualle vie pohjan.

Amerin asiakkailla on yhtäläinen mahdollisuus saada ja kokea korjaavia kokemuksia toisaalla järjestettävässä ryhmätoiminnassa ja varsinkin yksilöpaikoilla, kun asiakas voi onnistua oikeassa työympäristössä. Oleellista on yksilöpaikkojen lisääminen mm. hyvinvointialueella, Tuusulan kunnalla ja alueen järjestötoimijoiden kanssa, ja tähän tarpeeseen kutsumme sidosryhmäkumppaneitamme vastaamaan osaltaan. Asiakkailla tulee edelleen olemaan monipuolisia ryhmätoimintamahdollisuuksia, jotka asiakasnäkökulmasta vain lisääntyvät toiminnon alueellistamisen myötä. Järvenpäässä on jo aiemmin ollut enemmän ryhmätyötoiminnan mahdollisuuksia kuin Amerilla, mm. suosittu ulkoryhmä. Puutyöryhmään osallistuminen mahdollistetaan halukkaille muissa lähipisteissä. Asiakkailla on siten edelleen mahdollisuus osallistua toimintaan ryhmä- tai yksilöpaikoilla omien mielenkiinnon kohteidensa ja palvelutarpeensa mukaisesti. Sosiaalisen kuntoutuksen peruspilarit yhteisöllisyys, osallisuus ja toimintakyvyn edistäminen eivät poistu Amerin tilojen irtisanomisen tai kiinteistön muuttumisen myötä. Toimitilamuutokset eivät myöskään uhkaa palvelujen vaikuttavuutta, kun muutosta on suunniteltu yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa siten, että asiakkaiden yksilölliset tarpeet otetaan edelleen huomioon. Yksilöpaikkojen lisäämisen lisäksi myös ryhmätoiminnan kehittämistä jatketaan asiakastarpeiden, saadun palautteen ja käytettävissä olevien resurssien perusteella osana sosiaalisen kuntoutuksen normaalia palvelutoiminnan kehittämistä.

1. Onko Keusote huolellisesti arvioinut työtoimintakeskuksen lakkauttamisen vaikutuksia sekä riskejä varsinkin erityisen tuen tarpeessa olevien kuntoutujien hyvinvoinnin ja terveydentilan kannalta? Onko arvioitu palvelun heikkenemisen seurauksia sitä tarvitseville kuntoutujille?
   
   

Asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa on käyty loppuvuoden 2024 aikana runsaasti keskusteluita muutoksessa tukemiseksi. Jokaisessa muutoksessa on omat riskinsä, mutta samalla muutos voi edistää asiakkaan tilanteessa positiivisia kehityskulkuja. Palvelun sijainnin vaihtuminen ei tarkoita palvelun laadun heikkenemistä. Asiakkaille voidaan jatkossa tarjota entistä monipuolisemmin palveluita, ja työntekijät pääsevät tuottamaan työnkuvansa ja osaamisensa mukaista tukea. Osalle tuusulalaisista lähipisteen sijainnin muutos on positiivinen seikka, koska kellokoskelaisilla ja jokelalaisilla asiakkailla matka lähipisteeseen lyhenee tai he ovat jo aiemminkin käyttäneet Järvenpään tai Hyvinkään lähipisteiden palveluita. Lähipisteen muutos on siten palveluiden sijainnin heikennys vain osalle tuusulalaisista asiakkaista.

2. Miten on ennakoitu Keusotelle aiheutuvia kustannuksia, kuten lisääntyvää laitoshoidon tai lastensuojelun tarvetta?
   
   

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ovat asiakkaiden hyvinvoinnin kannalta usein erittäin merkityksellisiä. Ne eivät kuitenkaan voi olla toimintakyvyltään hauraan asiakkaan ainoa tuki tilanteessa, jossa pelkästään sosiaalisen kuntoutuksen lähipisteen sijainnin muutos aiheuttaisi asiakkaan palvelutarpeessa laitoshoidon tai lastensuojelun tarvetta. Heikossa asemassa olevien asiakkaiden tuki rakentuu siten tyypillisesti usean eri toimijan prosessina, jossa asiakasta on tarvittaessa kannattelemassa muitakin kuin sosiaalisen kuntoutuksen palveluita, jos tilanne sitä edellyttää.

3. Tai huomioitu uuden vammaispalvelulain määrittämää velvollisuutta tarjota työtoiminnan asiakkaille palveluun liikkumisen tukea esimerkiksi julkisen liikenteen käyttöä estävien syiden vuoksi sekä selvitetty tästä aiheutuvia kuluja?
   
   Sosiaalinen kuntoutus ei tarjoa tai tuota palvelua vammaispalvelulain mukaisesti, vaan sosiaalihuoltolain ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisesti.
   
   

4. Miten on otettu huomioon Tuusulan kunnalle siirtyneet työvoimapalvelut, joiden pitkäaikaistyöttömille asiakkaille tullaan mitä todennäköisimmin hankkimaan juuri tämäntyyppisiä, helposti saavutettavissa olevia palveluita?
   
   TE-uudistus tai työllisyysalueen käynnistyminen ei aiheuttanut muutoksia tarjottavien palveluiden vastuunjaossa. Muutoksen jälkeenkin hyvinvointialueen vastuulla on sosiaalihuoltolain ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisesti tarjottavat palvelut, jotka ovat viimesijaisia palveluita muihin työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin nähden. Työllisyysalue ja kunnat voivat tuottaa myös erilaisia vapaaehtoisia palveluita työllistymisen tueksi. Työllisyysalue ohjaa asiakkaat ensisijaisesti kunnan tarjoamiin palveluihin.
   
   

5. Onko laskelmissa arvioitu nämä työttömien kuntouttavan työtoiminnan tuottojen menetykset?
   
   Asiakkaille tarjotaan edelleen sosiaalihuoltolain ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisia palveluita sosiaalisen kuntoutuksen muissa lähipisteissä, joten muutos ei vaikuta sosiaalisen kuntoutuksen tuottoihin. Lisäksi palveluita voidaan järjestää yksilöpaikoilla esim. kunnissa, jos sellaisia on tarjolla.
   
   

6. Onko olemassa nämä ja muut keskeiset tekijät huomioivia laskelmia, joiden perusteella vuokratiloista luopumisella tavoiteltu noin 80 000 euron vuosisäästö on todella saavutettavissa?

Kevään 2024 yt-menettelyjen yhteydessä irtisanottiin yksi sosiaalisen kuntoutuksen esihenkilö, joten ryhmätoimintaa oli tarkoituksenmukaista keskittää harvemmille paikkakunnille paitsi henkilöstön riittävyyden (sijaistaminen sairaustapauksissa ja vuosilomien aikana), myös esihenkilöresurssien vuoksi. Sosiaaliselle kuntoutukselle on asetettu myös muita säästötavoitteita, joka tarkoittaa ostopalveluiden vähentämistä ja asiakkaiden palvelemista enemmän omissa palveluissa. Osalle asiakkaita tämä tarkoittaa palvelutason muutosta, kun työtoimintapäiviä vähennetään, jotta yhä useampi asiakas voidaan palvella itse nykyisillä henkilöstöresursseilla. Amerin työntekijäresurssi suhteessa asiakasmääriin oli epäsuhtainen verrattuna sosiaalisen kuntoutuksen muihin lähipisteisiin. Keskittämällä toimintoja on sosiaalisen kuntoutuksen henkilöstöresurssit saatu tehokkaammin käyttöön, joka on ollut välttämätöntä säästötavoitteiden kannalta. Keskittämällä toimintoja myös sosiaalisen kuntoutuksen ammattihenkilöiden sisäisiä vastuunjakoja on saatu kehitettyä vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Tuusulalaiset asiakkaat voivat kulkea HSL-lipulla Järvenpäähän, joka ei nosta sosiaalisen kuntoutuksen matkakustannuksia.

Olli Savela, aluevaltuutettu