Aamuposti 29.4.2025

Keusote olisi voinut päättää toisin

Keusoten hallitus päätti 22. huhtikuuta rajusta 66 miljoonan euron menoleikkausohjelmasta. Siitä yli 43 miljoonaa leikataan palkkamenoista. Tein ainoana hallituksen jäsenenä muutosesityksiä, jotka olisivat lieventäneet päätöksen haitallisia vaikutuksia huomattavasti.

Ohjelman tavoitteena on kattaa Keusoten vuosien 2023 – 25 alijäämät vuoden 2028 loppuun mennessä. Alijäämien kattamistavoite olisi pitänyt siirtää 2030-luvun alkupuolelle. Siten leikkauksia voisi lieventää huomattavasti ja siirtää myöhemmäksi.

Nyt isona riskinä on, ettemme pysty tuottamaan lakisääteisiä palveluita ja rikomme kansalaisten perusoikeuksia. Oikeuskanslerikin totesi äskettäin, että lakisääteisten palvelujen turvaaminen menee alijäämien kattamisen edelle.

Meille esitetyillä luvuilla jo vuosi 2026 olisi ylijäämäinen, vaikka emme tekisi säästötoimia lainkaan. Esittämilläni, huomattavasti pienemmillä toimilla on odotettavissa vähintäänkin 15 miljoonan euron ylijäämä vuodelle 2026. Kasvattamalla sitä vähitellen on mahdollista kattaa vuosien 2023 - 2025 alijäämät muutamassa vuodessa.

Myös valtionrahoituksen lisääminen hyvinvointialueille on tarpeen. Siihen Orpon hallituksella olisi ollut hyvät mahdollisuudet, mutta se päättikin käyttää kaksi miljardia euroa veronalennuksiin, ennen kaikkea rikkaille.

Henkilöstön laajat lomautukset 2026 – 2028 saavat toiminnan sekaisin pitkäksi aikaa, koska aina jokin osa työntekijöistä on lomautettuna. Lomautukset huonontavat merkittävästi Keusoten vetovoimaa työpaikkana.

Parempi vaihtoehto on lomarahojen vapaaehtoinen vaihtaminen vapaaksi sekä vapaaehtoiset palkattomat vapaat siten, että niihin liittyy kannustimena ylimääräisiä vapaapäiviä. Tämä antaa työntekijöille paremmat mahdollisuudet vaikuttaa poissaolonsa ajankohtaan sen sijaan, että työnantaja päättää siitä.

Ohjelmassa esitetään peräti 295 henkilötyövuoden vähentämistä. Heistä enintään 180 irtisanotaan. Vähennykset kohdistuvat eniten lähihoitajiin ja sairaanhoitajiin. Tämä tulee väistämättä näkymään palvelujen saatavuuden ja laadun heikentymisenä.

Näin ihmisiä ajetaan kalliiden yksityisten palveluiden käyttäjiksi. Peruspalveluiden karsinta kostautuu myös erikoissairaanhoidon suurempina kuluina ja lisää uhkasakkojen riskiä.

Jokelan, Kellokosken ja Rajamäen sote-yksiköiden lopetukset heikentävät merkittävästi vastaanottopalveluiden ja muiden peruspalveluiden saavutettavuutta. Näiden terveysasemien vaikutusalueella asuu yli 20 000 asukasta.

Myös Klaukkalan sotekeskuksen niin sanottu profilointi jättää noin 25 000 asukasta vaille oman kylän vastaanottopalveluita, koska sotekeskukseen jäisivät vain neuvola, hammashoito ja lähineuvontapiste.

Palveluverkkoon kohdistuvat supistukset tulevat vielä aluevaltuuston päätettäviksi osana palveluverkkoa. Toki koko ohjelma pitäisi viedä valtuustoon, koska se sisältää merkittäviä strategisia ratkaisuja.

Useat säästöohjelman kohdat iskevät yhteiskuntamme heikko-osaisimpiin. Esimerkiksi vammaisten työosuusrahan lopettaminen kohdistuu vajaatyökykyisiin, joille on tähän asti maksettu pieni korvaus.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakaspalvelujen ostojen vähentäminen kohdistuu muun muassa kuntouttavaan työtoimintaan ja sosiaaliseen kuntoutukseen, joita on jo lopetettu Hyrylästä ja pian myös Hyvinkään Välenojalta.

Olli Savela
Keski-Uudenmaan aluevaltuuston ja -hallituksen jäsen (vas.)