Aamuposti 10.3.2010
Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski (kok) väittää (AP 3.3.), että hallitus elvyttää 20 miljardilla eurolla. Kyseinen summa on saatu kokoon ynnäämällä yhteen mielivaltainen joukko hallituksen päätöksiä, joita se kutsuu elvytykseksi.
Summasta kaksi kolmasosaa on erilaisia takuita, lainoja ja osakesijoituksia. Niitä ei voi lukea valtion menoiksi. Tuskin edes Nummikoski toivoo, että takuut laukeaisivat, lainoja ei saataisi takaisin tai sijoitukset menettäisivät arvonsa.
En ole yksin väitteineni elvytyksen painottumisesta verohelpotuksiin. Myös EU:n komissio päätyi viime syksynä laskelmissaan siihen, että Suomessa verohelpotusten osuus on jopa 80 prosenttia elvytyksestä.
Menoelvytystä Suomi ei ole käytännössä harjoittanut lainkaan. Julkiset kulutusmenot ovat 2000-luvulla kasvaneet keskimäärin 5,5 prosenttia vuodessa, viime vuonna 3,2 prosenttia. Myös kaikki julkiset menot yhteensä kasvoivat viime vuonna vähemmän kuin keskimäärin 2000-luvulla. Missä tässä on menoelvytys ?
Joidenkin määrärahojen lisäykset eivät vielä tee talouspolitiikasta kokonaisuutena elvyttävää, jos samaan aikaan karsitaan menoja toisaalla.
Suomi on menettänyt puolessatoista vuodessa 120 000 työpaikkaa. Samaan aikaan valtio ja kunnat vähentävät työpaikkojaan ja jopa työllistämistukitoimilla sijoitettujen määrä oli tammikuun lopussa 4 000 pienempi kuin vuotta aiemmin.
Työnantajille ilmaista työvoimaa tarjoavia harjoittelupaikkoja ja joutavaa työvoimakoulutusta on kyllä lisätty, mutta ei oikeita työpaikkoja.
Nummikoski pitää valtion tukea kunnille riittävänä. Kunnat kokevat tilanteen toisin. Jopa kokoomusjohtoinen Kuntaliitto vaatii, että valtion pitää velkaantua hieman enemmän, koska se on palvelujen saatavuuden ja kansantalouden kannalta kestävämpää.
Nummikoski luettelee joukon etuuksia, joita on korotettu, mutta vaikenee siitä, että nekin ovat edelleen pahasti jäljessä palkkojen kehityksestä. Työttömyysturvaan ei ole tehty minkäänlaisia tasokorotuksia ja sitä verotetaan edelleen muita tuloja ankarammin. Tasokorotuksia ei ole tehty myöskään työeläkkeisiin eikä toimeentulotukeen, joka usein pienenee muiden etujen kasvaessa.
Veronkevennykset ovat kiistatta euromääräisesti suosineet suurituloisia. Pääministerin tuloilla tämän vuoden veronkevennykset olivat 100 euroa kuussa, kaupan myyjällä 10 euroa. Pidemmällä aikavälillä suurituloisten käteen jäävä tulo on kasvanut myös suhteellisesti enemmän.
Nummikoski mainostaa elintarvikkeiden arvonlisäveron alennusta, mutta ei kerro, että kaikkia arvonlisäveroja korotetaan heinäkuussa yhdellä prosenttiyksiköllä, mikä syö pian ruoan hinnan laskun.
Tämä hallitus on myös korottanut terveys- ja sosiaalipalveluiden asiakasmaksuja jo kahteen kertaan, kun ne aiemmin pidettiin useita vuosia ennallaan. Esimerkiksi terveyskeskusmaksu kohdistuu juuri eläkeläisiin, työttömiin ja lapsiperheisiin.
Päivähoitomaksuja on korotettu ja laitoshoidossa asuvalle jää enää 15 prosenttia tuloista itselleen, kun osuus ennen Kataista oli 20 prosenttia, siis neljänneksen pudotus tuloissa.
Hyvinkään perusturvalautakunnassa vain vasemmistoliiton edustaja Pirkka Lindholm on vastustanut maksujen korotuksia.
Suomi ei ole velkaantumassa äärimmilleen vaan yksi EU:n vähävelkaisimpia.
Olli Savela
kaupunginvaltuutettu (vas)
Hyvinkää