Tiedonantaja 11.6.2010

 

Kreikan kansaa kuritetaan

 

Euroopan unioni ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat kaapanneet vallan Kreikassa. Edellinen vallankaappaus oli 1967, jolloin sotilasjuntta otti vallan.

 

Olli Rehnin sanelemissa lainaehdoissa määritellään neljännesvuoden tarkkuudella, minkälaisia päätöksiä Kreikan hallituksen ja parlamentin on tehtävä. Ei ihme, että kreikkalaiset protestoivat. Onhan Ateena sentään demokratian kehto ja itse sana demokratiakin tulee kreikan kielestä.

 

Lainaehdoissa Kreikka määrätään aiempaa selvemmin uusliberalismin tielle. Ulkomaisia investointeja on edistettävä ja etusija annettava EU:n tukemille investoinneille. Palvelujen kauppa on vapautettava, rautatiet avattava kilpailulle ja tappiolliset ratalinjat suljettava. Maan on laadittava yksityistämissuunnitelma ja myytävä valtion omaisuutta. Valtionvarainministeriön asemaa pitää vahvistaa suhteessa muihin ministeriöihin. Kuntia on yhdistettävä.

 

Julkista sektoria on tasapainotettava vuoteen 2014 mennessä 30 miljardia euroa vuositasolla. Tästä valtaosa, yli 22 miljardia euroa, kootaan menoleikkauksilla ja vajaat 8 miljardia euroa verojen ja maksujen korotuksilla.

 

Julkisen sektorin työntekijöiltä poistetaan pääsiäis-, kesä- ja joulurahat eli palkkoja alennetaan ja sen jälkeen ne jäädytetään vuosiksi. Sama koskee kaikkia eläkkeitä. Työttömyyskorvaukset muutetaan harkinnanvaraisiksi.

 

Keskipalkka on Kreikassa julkisella sektorilla noin 1000 euroa kuussa ja yksityisellä sektorilla noin 800 euroa, joten toimeentulo on tähänkin asti ollut niukkaa.

 

Tuloerot ovat maassa EU:n suurimpia. Yksin asuvan köyhyysraja on Kreikassa 540 euroa kuukaudessa. Joka viides kreikkalainen elää köyhyysrajan alapuolella.

 

Hintataso on keskimäärin kolme neljäsosaa Suomen hintatasosta, mutta se tulee nousemaan muun muassa arvonlisäveron ja valmisteverojen korotusten takia. Yritysverojakin kiristetään mutta vain 600 miljoonalla eurolla. Yritysverojen kiristys koskee vuosia 2011-13, minkä jälkeen kiristys puretaan, mutta muut veronkorotukset ovat pysyviä.

 

Kreikassa on jääty eläkkeelle keskimäärin 61-vuotiaana. Nyt naisten eläkeikä nousee 60 vuodesta 65 vuoteen. Vuodesta 2020 alkaen eläkeikää nostetaan automaattisesti joka kolmas vuosi sitä mukaa kuin odotettavissa oleva elinikä pitenee. Järjestely lienee ainutlaatuinen maailmassa.

 

Kreikan julkinen velka on tunnetusti suuri. Syy siihen on vähäisissä verotuloissa. Sen sijaan julkiset menot ovat olleet EU:n keskitasoa, mutta nyt niitä leikataan tuntuvasti. Vain joka viidennen eläkkeelle jäävän tilalle otetaan uusi työntekijä.

 

Yritysvero on 25 prosenttia (korjaus: 24 prosenttia, vuonna 2000 vielä 40 prosenttia), mutta sitä kierretään yleisesti ja veroja kierretään muutenkin. Rikkaat kiertävät muun muassa kiinteistöveroa jättämällä uima-altaat ilmoittamatta. Suurimmista, noin 5000 euroa ylittävistä kuukausituloista ei ole peritty eläkevakuutusmaksuja.

 

Sotilasmenot ovat suuret, suhteessa kansantuotteeseen EU-maiden suurimmat. Lainaehdoissa ei erikseen mainita mitään sotilasmenojen vähentämisestä. Korruptio on yleistä ja Ateenan olympialaisetkin tulivat maalle kalliiksi. 

 

Yksi Kreikan kriisin takapiruista on amerikkalainen Goldman Sachs –pankki, joka auttoi Kreikkaa ”pienentämään” alijäämäänsä johdannaisjärjestelyillä (KU:n Viikkolehti 7.5.2010). Nyt EU pelastaa  Kreikkaa lainoittaneet pankit, jotka ovat perineet maalta korkeaa korkoa.

 

Oikea menettely olisi velkajärjestely, jossa sovittaisiin kuinka paljon veloista annetaan anteeksi. Tällöin tappioita kärsisivät myös pankit ja suursijoittajat. Nyt ne vain hyötyvät Kreikan ongelmista ja maksajiksi joutuvat kaikkien euromaiden veronmaksajat.

 

Olli Savela

yliaktuaari