Aamuposti 12.5.2013
Tiedonantaja 7.6.2013

 

Osinkoveropäätös suosii rikkainta yhtä prosenttia

 

Kataisen hallitus teki kehysriihessä joukon päätöksiä, jotka suosivat yhteiskuntamme rikkaimpia. Yhteisöveroa alennetaan ensi vuonna 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Yritysten omistajat hyötyvät tästä staattisesti laskien 870 miljoonaa euroa vuodessa.

 

Vielä vuonna 2011 yhteisöveroprosentti oli 26, joten Kataisen hallitus on alentanut yritysverotusta enemmän kuin mikään muu hallitus Suomessa. Valtiontalouden vajeen kasvusta ei kukaan puhu tässä yhteydessä mitään.

 

Yritysverotuksen keventämisen väitetään tuovan investointeja ja työpaikkoja. Todellisuudessa tästä ei ole mitään näyttöä eikä sellaista voitaisi edes jälkeenpäin luotettavasti todentaa. Investoinnit riippuvat ihan muista tekijöistä kuin yritysverosta, minkä vaikutus on täysin marginaalinen.

 

Yritykset ovat viime vuosina käyttäneet voittonsa enenevässä määrin osinkojen maksuun, ei suinkaan investointeihin. Yhteisöveron alennusta tulee seuraamaan osinkojen kasvu, mitä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ei ottanut huomioon laskelmissaan, kun se väitti kehysriihen veropäätösten kaventavan lievästi tuloeroja.

 

Osinkoverotus voi jopa keventyä

 

Yhteisöveropäätökseen liittyi osinkoverotuksen muuttaminen. Hallitus väittää, että osinkoveroja kertyy muutoksen myötä 390 miljoonaa euroa enemmän, mutta ei ole kertonut laskelman perusteita. Esimerkiksi pörssiosinkojen lisävero tuottaa vain runsaat 50 miljoonaa euroa, kun pohjana käytetään tuoreimpia, vuoden 2011 verotietoja. 

 

Pörssin ulkopuolisista osingoista veroa maksetaan vain 7,5 prosenttia aina 150 000 euron osinkoihin asti, jos osinkoa jaetaan alle 8 prosentin tuottoa vastaava määrä. Tällöin osinkoverotus kevenee nykyiseen verrattuna silloin, kun osinkotulot sijoittuvat 93 000 ja 316 000 euron välille.

 

Tällaisia osinkoja nostavat ihmiset kuuluvat kaikki yhteiskuntamme suurituloisimpaan yhteen prosenttiin. Heitä tällä päätöksellä suositaan. Toki tämän yhden prosentin joukossa on niitäkin, joiden verotus kasvaa, mutta heitä on paljon vähemmän.

 

Occupy Wall Street –liikkeen tunnuksena Yhdysvalloissa on ollut, että ”me edustamme 99 prosenttia”. Suomen hallitus näyttää asettuvan vastassa olevan yhden prosentin puolelle.

 

Verotus voi keventyä myös silloin, kun osinkoa jaetaan yli 8 prosenttia osakkeiden arvosta. Tämä johtuu siitä, että näitä 8 prosentin tuottorajan ylittäviä osinkoja ei enää veroteta ansiotulona (70-prosenttisesti) vaan pääomatulona (85-prosenttisesti). Tämäkin kevennys koskee vain suuria, vähintään noin 100 000 euron osinkoja.

 

Tässä voi olla myös selitys hallituksen väitteelle osinkoverotulojen kasvusta. Kun tuottorajan ylittäviä osinkoja verotetaan ensi vuonna pääomatuloina eikä ansiotuloina, totta kai pääomaverotulot kasvavat, mutta se on vain siirtymää ansioverotuloista. Kokonaisuutena verotulot eivät sen takia kasva.

 

Kunnat kärsivät

 

Monissa hyvätuloisissa ammateissa tulee myös kannattavaksi muuntaa palkkatulot pääomatuloiksi perustamalla yhtiö. Verotus kokonaisuutena kevenee, koska yhteisö- ja osinkovero ovat yhteensä vain 26 – 42 prosenttia. Isoista palkkatuloista menisi enemmän veroa.

 

Esimerkiksi lääkäreille voi tulla entistä suurempi houkutus perustaa yhtiö, jonka kautta myydä palveluitaan. Näin hallitus tasoitti veropäätöksillään tietä myös kuntien palveluiden yksityistämiselle.

 

Kuntien toimintaan osinkoveropäätös vaikuttaa kielteisesti sitäkin kautta, että niiden verotulot supistuvat, koska pääomaverot menevät kokonaan valtiolle, mutta ansiotuloista maksetaan myös kunnallisveroa. 

 

Hallitusvasemmisto antautunut

 

Yhteisö- ja osinkoveropäätös kertovat, miten täydellisesti vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit ovat hallituksessa antautuneet suurituloisia suosivan politiikan edessä. Ei pidä ihmetellä, jos vasemmiston kannatus on historiallisen alhaalla.

 

Yhteisöveron alentaminen on myös virheellistä talouspolitiikkaa. Siihen varatut rahat menevät hukkaan, kun ne pitäisi käyttää julkisiin investointeihin, nuorisotakuun toteuttamiseen ja vanhempienkin ihmisten työllistämiseen.

 

 

Olli Savela

yliaktuaari

Hyvinkää