Tiedonantaja 3.11.2017

Työttömyyskortistoa siivotaan

Työttömiä työnhakijoita oli työ- ja elinkeinoministeriön uusimman rekisterin mukaan syyskuun lopussa 276 000 henkeä. Vuotta aikaisemmin heitä oli 330 000 henkeä eli työttömiä oli nyt 54 000 vähemmän. Hieno asia, työttömät ovat saaneet töitä.

Vai ovatko sittenkään?

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus kertoo, että tämän vuoden heinä-syyskuussa työllisiä oli 2 506 000 henkeä, mikä oli vain 13 000 henkeä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tässä tilastossa työlliseksi luokitellaan, jos on ollut työssä yhdenkin tunnin haastatteluviikolla.

Vain harva työtön on siis päässyt töihin. Mihin he ovat kadonneet?

Tänä vuonna on aloitettu työttömien laajamittaiset haastattelut. Tarkoitus voi olla hyvä, mutta yhtään uutta työpaikkaa ne eivät ole luoneet. Sen sijaan ne näyttävät johtaneen työttömyyskortistojen puhdistamiseen.

Työttömien määrän kehitystä voi seurata myös työvoimatutkimuksesta. Sen mukaan työttömiä oli heinä-syyskuussa keskimäärin 208 000 henkeä. Vuodessa työttömien määrä oli kasvanut 4 000 henkeä. Tässä tilastossa työttömäksi päätyminen edellyttää, että on hakenut aktiivisesti työtä edellisen neljän viikon aikana ja voi myös aloittaa työt kahden viikon sisällä.

Sekä työvoimatutkimuksessa että työttömyysrekisterissä on työttömiä, jotka ovat sitä vain jommassa kummassa tilastossa. On myös työtä haluavia, jotka eivät ole työttömiä kummassakaan tilastossa. Onkin arvioitu, että yhden vuoden aikana työttömyys koskettaa omakohtaisesti noin 700 000 suomalaista.

***

Suomen talous lähti jo viime vuonna kasvuun, mikä on luonut uusia työpaikkoja jonkin verran. Hallitus kehuu, että kasvu on sen ansiota. Tutkimuslaitokset ovat laajasti eri mieltä. Ne näkevät myönteisen talouskehityksen takana maailman ja Euroopan talouden elpymisen, mikä on lisännyt myös Suomen vientiä.

Pääministeri Juha Sipilä on hehkuttanut niin sanottua kilpailukykysopimusta. Se alensi työvoimakustannuksia tänä vuonna noin 3 prosenttia, kun otetaan huomioon työnantajan sivukulujen siirtäminen työntekijöiden maksettavaksi sekä 24 tunnin pidennys vuotuiseen työaikaan.

Mutta kannattaa huomata, että työvoimakulut ovat keskimäärin vain yksi kolmasosa Suomen teollisuuden tuotteiden myyntihinnasta ja tässä laskelmassa on jo otettu huomioon tuotannon vaatimiin välituotteisiin sisältyvät työvoimakulut. Hintakilpailukyky parani siten vain yhden prosentin.

Olisi outoa, jos näin pieni muutos olisi saanut viennin kasvuun. Myös ETLA:n tutkijat ovat arvioineet, että kiky-sopimus selittää vain kahdeksasosan Suomen viennin kasvusta tänä vuonna ja yhden kuudesosan ensi vuonna.

Hinta onkin vain yksi kilpailutekijä muiden joukossa. Yleensä paljon tärkeämpiä tekijöitä ovat tuotteen laatu, markkinointi, toimitusvarmuus ja muut vastaavat tekijät.

Olli Savela

yliaktuaari, Hyvinkää