Tiedonantaja 9/2019

Rinteen hallituksen talouslinjoista

Rinteen hallituksen ohjelmaa ovat jotkut markkinoineet merkittävänä käänteenä Suomessa harjoitettuun leikkauspolitiikkaan. Totta onkin, että ohjelma ei sisällä samanlaisia leikkauksia kuin Kataisen ja Sipilän hallituksilla oli.

Hallitusohjelmassa ja ensi vuoden budjetissa on myös paljon hyviä yksityiskohtia. Esimerkiksi isolle osalle pienituloisia tulee 20 - 50 euron korotuksia tuloihin. Toisaalta haittaveroja korotetaan.

Mistään merkittävästä käänteestä ei Rinteen hallituksessa ole kyse. Siitä kertoo sekin, että Juha Sipilä on kehunut hallitusohjelmaa yllättävän hyväksi. Ja mitä sanoi keskustan uusi kansanedustaja Jouni Ovaska eduskunnassa: Keskusta asetti hallitukseen osallistumiselle kymmenen kynnyskysymystä ja saavutti niistä yksitoista.

Jos Sipilän hallitus harjoitti kokoomuslaista politiikkaa, Rinteen hallitus tekee hyvin keskustalaista politiikkaa vasemmistolaisin maustein.

Menolisäykset vaatimattomia

Hallituksen tavoite työllisyyden parantamisesta on toki hyvä. Talouden näkymät eivät vain tällä hetkellä ole parhaat mahdolliset. On hyvin mahdollista, että lähivuosina myös Suomea koettelee talouden taantuma tai suoranainen lama.

Hallitusohjelmaa ovat jotkut luonnehtineet vastasykliseksi ja siinä onkin varauduttu ”poikkeukselliseen suhdannetilanteeseen”, jos Suomea kohtaa vakava suhdannetaantuma. Silloin luvataan lisätä valtion menoja miljardilla eurolla kahden vuoden aikana, enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Summa on kaksi promillea suhteessa bruttokansantuotteeseen ja alle yksi prosentti valtion menoista. Näin pienellä menolisäyksellä ei vakavaa suhdannetaantumaa muuksi muuteta.

Pysyviä menoja hallitus on lisäämässä runsaalla miljardilla eurolla vuositasolla, valtaosin hyviin tarkoituksiin. Lisäksi on varattu yhteensä kolme miljardia euroa kertaluonteisiin ”tulevaisuusinvestointeihin” kolmen vuoden aikana 2020 - 2022.

Todellisuudessa nämä menot ovat luonteeltaan normaaleja käyttömenoja muun muassa koulutukseen. Hyvä niin, mutta jos vuonna 2023 näille menoille ei löydy jatkoa, ovat edessä leikkaukset.

Omaisuuden myynti järjetöntä

Mutta tämä kolme miljardia euroa rahoitetaan myymällä valtionyhtiöiden osakkeita. Kokoomuksen uusi kansanedustaja Janne Heikkinen lipsautti tästä Kuntalehdessä: ”Hyvää on myös voimakas yksityistämisohjelma, jonka taakse ilokseni myös vasemmistolaiset ovat lähteneet”.

Huomattavasti järkevämpää olisi rahoittaa menot ottamalla velkaa, jota valtio saa nyt miinuskorolla. Sen sijaan valtio menettää osinkotuloja, kun osakkeita myydään sijoittajille.

Yritystukea aiotaan karsia 120 miljoonaa euroa helposta kohteesta, vanhentuneesta dieselverosta. Tässä suhteessa työ on vasta alussa. Vuonna 2017 työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä suora yritystuki oli 1,3 miljardia euroa ja lisäksi verotuet olivat 2,7 miljardia euroa, yhteensä siis 4 miljardia euroa.

Verotukseen ei ole tulossa suuria muutoksia. Yksi keskustan kynnyskysymys oli, ettei yrittäjien ja yritysten verotusta lisätä. Investointien poisto-oikeuksien nosto vähintäänkin lykkää yritysten veronmaksua myöhemmäksi.

Hallitusohjelmassa on kyllä hyviä aikomuksia. Puhutaan kestävän kehityksen verouudistuksesta ja vuoteen 2022 mennessä on tarkoitus selvittää mahdollisuus osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen viiden prosentin lähdeveroon.

Kuntien talous edelleen tiukoilla

Kuntien valtionosuuksien kerrotaan kasvavan ensi vuonna noin miljardi euroa tästä vuodesta. Mutta tästä vain pieni osa oikeasti parantaa kuntien tilannetta.

Kiky-sopimukseen liittyneet valtionosuusleikkaukset loppuvat, mutta kuntien palkkamenot kasvavat yhtä paljon. Valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistus lisää valtionosuuksia ja valtionosuudet sidotaan indeksiin, mutta nämäkin lisäykset pitävät vain kuntien tilanteen ennallaan samoin kuin se, että kuntien uudet velvoitteet luvataan korvata niille.

Huomattava osa, yli kolmasosa, kuntien peruspalveluiden valtionosuuksista on Kuntaliiton mukaan nykyään vain kompensaatiota kunnille verosäädöksiin tehdyistä muutoksista. Vuosina 2012 - 2019 peruspalveluiden valtionosuuksia leikattiin Kuntaliiton mukaan 2,3 miljardia euroa.

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Markku Nissinen totesikin jo kesäkuussa blogissaan: ”Miljardin euron puhdasta parannusta kuntatalouteen ei ole tulossa vaan vaikutukset kuntatalouden tasapainoon jäävät oleellisesti pienemmiksi.”

Hävittäjiin jo varattu rahaa

Oma lukunsa ovat asehankinnat: HX-hävittäjähanke Hornetien korvaamiseksi sekä neljän taistelulaivan rakentaminen. Hävittäjähankintoihin on jo varattu 1,5 miljardia euroa vuodessa vuodesta 2021 alkaen. Hankinnat ovat niin suuria, että niillä on vaikutusta muihin menoihin, mutta näyttää siltä, että aseita ostetaan myös velaksi. Tähän tarkoitukseen velkaa ollaan kyllä valmiita ottamaan.

Rinteen hallitus on kohdannut ja tulee kohtaamaan valtamediassa massiivista arvostelua oikeistolaisista lähtökohdista. Velalla pelottelu jatkuu. Siihen pitää meidänkin vastata.

Samaan aikaan on luotava painetta vasemmalta hallituksen politiikan vasemmistolaistamiseksi. Super, Tehy ja PAU ovat jo näyttäneet mallia.

Olli Savela