Hyvinkään kehitysmaayhdistyksen jäsentiedote 2009

Hyvinkään kehitysmaayhdistys 21 vuotta

 

Hyvinkään kehitysmaayhdistys ry perustettiin kesällä 1988. Olin ollut edellisenä talvena Nicaraguassa kahvinpoimintaprikaatissa ja saanut herätyksen asiaan, joten ryhdyin puuhaamaan yhdistystä Hyvinkäälle. Kehitysmaakauppaliike oli muutoinkin levinnyt Suomessa useille paikkakunnille 80-luvulla. Nykyään se kutsuu itseään maailmankauppaliikkeeksi.

 

Hyvinkään kehitysmaayhdistys valitsi nimensä harkiten. Vaikka toiminnan painopisteeksi suunniteltiin kehitysmaakauppatoimintaa, jätettiin kauppa –sana nimestä pois ja tehtiin tilaa muillekin toimintamuodoille.

 

Alkuvuosina toiminnan päämuoto oli oman kaupan pito. Aluksi kauppamme Apinanleipäpuu toimi lyhyen aikaa rautatieasemalla, sitten taiteilijaseuran toimintakeskuksen yläkerrassa ja syksystä 1991 Mutkan kahvilan yhteydessä villatehtaalla. Rautatieasemalta jouduimme lähtemään pankkiautomaatin tieltä, nyt sitäkään ei enää ole. Apinanleipäpuu lopetti toimintansa, kun Mutka joutui lähtemään villatehtaalta tilojen kunnostuksen takia 90-luvun loppupuolella (?), vai oliko se jo aikaisemmin ?

 

Kauppamme oli aina pienimuotoista, kovin tuottavaa se ei koskaan ollut. Välillä tuntui siltä, että keräsimme tuloja lähinnä maksaaksemme veroja valtiolle ja vuokria villatehtaalle. Tänä päivänä on selvää, että kauppa toimisi uudelleen lähinnä jonkin muun myymälän, kahvilan tai vastaavan yhteydessä. Kiinnostuneet yhteistyökumppanit ottakoot yhteyttä.

 

Mutta muuten reilu kauppa on Suomessa ja Hyvinkäälläkin edennyt selvästi viimeisen 15 vuoden aikana. Reilun kaupan tuotteita on saatavilla tavallisista ja yllättävistäkin kaupoista. Niiden myynti on kasvanut tuntuvasti ja vastuullinen kuluttaminen vallannut alaa.

 

Myyntitoimintaa on vuosien varrella harrastettu paljon muuallakin: torilla, Mahdollisuuksien torilla, erilaisissa tempauksissa ja tilaisuuksissa, teatterikahvitusten yhteydessä. Aina on tilaa ollut myös muunlaiselle toiminnalle. Luento- ja keskustelutilaisuuksia on järjestetty joka vuosi, alkuaikoina jopa kokonainen luentosarja kansalaisopistossa. Tansaniaan on kerätty työkaluja ja tarvikkeita. Oma lehtikin on julkaistu, pikkujouluja ja saunailtoja istuttu.

 

Viime vuosina toiminta on painottunut eri projektien avustamiseen Tansanian Morogorossa. Rahaa on kerätty lähinnä teatterikahvituksilla. Useat yhdistyksemme jäsenet ovat vierailleet paikan päällä. Saatanpa itsekin sinne joskus vielä matkustaa, jos vakuutun, että matkasta on enemmän hyötyä kuin sen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä haittaa.

 

Yhdistyksen aktiivijoukko on aina ollut pieni mutta vaihtuva. Eronneiden ja karanneiden lisäksi mukana on jatkuvasti ollut myös elintavoiltaan vakiintuneempaa väkeä. Nuoria tietysti kaivataan tähänkin yhdistykseen.

 

Muuttaako Africafen tai Tansania-teen ostaminen maailmaa ? Kyllä ja ei. Kehitysmaa-  ja reilun kaupan tuotteiden ostaminen on usein todella konkreettinen apu niiden tuottajille. Maailmankaupan rakenteita emme ehkä pysty muuttamaan, mutta esimerkillämme näytämme, mihin suuntaan pitäisi edetä. Mutta jokainen varmasti tajuaa, ettei se vielä pitkälle kanna.

 

Usein parasta kehitysyhteistyötä on toiminta suomalaisen yhteiskunnan muuttamiseksi esimerkiksi niin, että Suomi toimii tiennäyttäjänä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Suurimmat vahingot ilmastonmuutos aiheuttaa etelän köyhissä maissa: kuivuutta, tulvia, hirmumyrskyjä, nälänhätiä, tauteja. Niiden vahinkojen rinnalla lumeton talvi Pohjolassa on mitätön asia.

 

Jotta kehitysmaiden asukkaiden olot paranisivat ja jotta maailma pelastuisi ilmastonmuutokselta, tarvitaan länsimaisen ihmisen elintapojen perusteellista muutosta. Muutoksen on tapahduttava muutamassa kymmenessä vuodessa, aikaa ei ole hukattavaksi. Saastepäästömme ja luonnonvarojen kulutuksemme ei voi jatkuvasti ylittää monin kerroin maapallon kantokykyä.

 

Kaiken kulutuksen ja tuotannon on oltava vastuullista. Jotta se olisi mahdollista, tarvitaan paljon rakenteellisia muutoksia yhteiskuntaamme. Yksilön kulutusvalinnoilla on merkitystä, mutta yhteiskunnan pitää tukea vastuullisia valintoja. Vielä suurempi merkitys on niiden valinnoilla, jotka päättävät tuotannon järjestämisestä eli yritysten omistajilla, kapitalisteilla.

 

Olli Savela

Hyvinkään kehitysmaayhdistyksen vpj.