Perusturvan säästöistä

 

Julkaistu Hyvinkään Sanomissa 9.7.2003

 

Kokoomuksen valtuutettu Antero Rönkä kirjoittaa (HySa 3.7.2003), kuinka järkevästi perusturvalautakunta toimi, kun se päätti muun muassa avointen vakanssien täyttökiellosta ja sijaisten ottokiellosta.

 

Rönkä ymmärtää (tahallaan ?) väärin perusturvan piiristä tulleet kommentit, että ”potilaita jää sitten hoitamatta”. Kysymys ei varmastikaan ole työmoraalista vaan yksinkertaisesti siitä, että vähäisempi henkilökunta hoitaa vähemmän potilaita. Vai onko tarkoitus, että suositukset henkilökunnan mitoituksesta alitetaan taas selvästi ? 

 

Rönkä laskee, että perusturvan määräraha tälle vuodelle kasvaa 9 prosenttia. Näin on, jos verrataan viime vuoden talousarvioon. Oikeampi tapa on verrata viime vuoden tilinpäätökseen. Tällöin kasvu on vain 4 prosenttia. Kasvua voi pitää hyvin alhaisena, kun tiedetään muun muassa sovitut palkankorotukset, väestön ikärakenteen kehitys, perheneuvolan ja sosiaalityöntekijöiden pitkät jonot sekä terveydenhuollon hoitojen kallistuminen. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittikin talousarviosta päätettäessä yli kolmen miljoonan euron lisärahaa perusturvaan, mikä olisi nostanut kasvun 8 prosenttiin. Valitettavasti saamamme tuki ei riittänyt esitysten läpimenoon.

 

Nyt perusturvan piirissäkin selvästi myönnetään lisärahan tarve. On vaikea kuvitella, miten erikoissairaanhoidosta selvitään ilman lisärahoja. Jos budjetissa joudutaan pitäytymään, edessä on leikkausjonojen pidentyminen. Toimeentuloturvan lisätarve oli selvästi nähtävissä jo viime syksynä. Lastensuojelun hoitopaikkasijoituksia ei pysty etukäteen varmasti arvioimaan.

 

Tuntuu siltä, että ainoa perusturvan virkamies, joka ei ole käsittänyt lisärahan tarvetta, on perusturvajohtaja. Sisälsihän hänen esityksensä  myös omaishoidon tuen lopettamisen, mikä ei ainakaan säästöä tuo.

 

Kaupungin talouden ylijäämä viime vuonna oli ennätysmäisen suuri, 11,5 miljoonaa euroa. Summasta saa jonkinlaisen käsityksen, kun huomaa, että talous olisi ollut ylijäämäinen vielä kaksi prosenttiyksikköä alhaisemmalla kunnallisverolla. Tämä vuosi uhkaa tosin kääntyä alijäämäiseksi, mutta tilanne ei ole mitenkään hälyttävä.

 

Kaupungin velka oli viime vuoden lopussa 700 euroa asukasta kohti, mikä on vähän. Kun velasta vähennetään lainasaamiset, rahavarat ja pankkitalletukset, oli todellinen velka vain 475 euroa asukasta kohti.

 

Herääkin kysymys: mihin tarkoitukseen kaupunki oikein säästää ? Uuden Aseman koulun rakentamiseen ?

 

Olli Savela

kaupunginvaltuutettu

 

 

 

Takaisin etusivulle