Valtionosuuksien leikkaukset peruutettava

 

Julkaistu Aamupostissa 27.2.2004

 

Kokoomuksen valtuutettu Antero Rönkä väittää (AP 25.2.) minun antavan ymmärtää, että kaupungin ylijäämä viime vuodelta on kielteinen asia. Niin en sanonut enkä tarkoittanut vaan pidin kielteisenä sitä, että talousennusteet tehtiin tahallaan alakanttiin ja sillä sitten perusteltiin kesken vuoden tehtyjä perusturvan supistuksia. Olisiko syynä Röngän “väärinymmärrykseen“ se, että hän itse oli perusturvalautakunnan varapuheenjohtajana noista supistuksista päättämässä ?

 

Rönkä kauhistelee sitä, että kaupungin toimintakulut kasvoivat viime vuonna 13 miljoonaa euroa. Siitä melkein puolet on pelkkiä palkankorotuksia (ja sosiaalivakuutusmaksuja), joko kaupungin omien työntekijöiden tai ostopalveluiden tuottajien (esimerkiksi sairaalan). Eivätkö palkankorotukset kuulu heillekin ?

 

Rönkä kirjoittaa myös kaupungin supistuvasta veropohjasta, kun verotulot viime vuonna putosivat 6 miljoonaa euroa. Verotulot todella vähenivät, mutta kuten Rönkäkin hyvin tietää, se johtui pääasiassa siitä, että edellisen vuoden verotulot olivat poikkeuksellisen korkeat verotilitysten ajoittumisen takia. Eniten putosi yhteisöveron tuotto (11 miljoonasta 6 miljoonaan euroon), mihin vaikutti ajoituksen lisäksi se, että kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennettiin. Yritysten voitothan eivät ole pienentyneet.

 

Kestävä pohja kuntataloudelle luodaan muun muassa sillä, että kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta nostetaan. Se oli alun perin 45 prosenttia, nyt vain 20 prosenttia. Itse yhteisöveroa ei pidä myöskään alentaa niin kuin hallitus esittää. Ja myös pääomatulot on saatettava kunnallisveron piiriin, nyt ne on kokonaan vapautettu kunnallisverosta. Kaikista tuloista pitää maksaa veroa yhtäläisin perustein, tulojen mukaan asteittain kohoava progressio säilyttäen.

 

Oleellista on tietysti, että hallitus ja eduskunta palauttavat kuntien valtionosuudet sille tasolle, millä ne olivat 90-luvun alussa. Kuntaliiton mukaan (Kuntalehti 1/2004) valtion toimet ovat leikanneet kuntien tuloja vuosina 1991-2002 yhteensä 4,4 miljardia euroa vuositasolla. Tuon verran enemmän kunnat olisivat saaneet tuloja vuonna 2002, jos leikkauksia ei olisi tehty. Se vastaa kuudesosaa kuntien tuloista.

 

Olli Savela

Hyvinkää

 

 

Takaisin etusivulle