Valtuutetun puheenvuoro

Aamuposti 9.7.2005

 

Avoimuus voitti

 

Hyvinkään kaupunginvaltuuston viimeviikkoinen päätös runsaan neljännesmiljoonan euron lisärahan myöntämisestä opetustoimelle oli merkittävä voitto kansalaisvaikuttamiselle ja päätöksenteon avoimuudelle. Voitto oli jo toinen vuoden sisällä.

 

Kaupunkimme hallitseva eliitti teki kaikkensa estääkseen lisärahan myöntämisen, mutta lopulta sen oli taivuttava aktiivisen kansalaismielipiteen edessä. Ensin asia yritettiin hoitaa mahdollisimman vähin äänin hallituksessa ja lautakunnassa, mutta vaatimus asian tuomisesta valtuuston päätettäväksi esti sen.

 

Ikävintä oli valtuuston kokouksen omavaltainen keskeyttäminen ja käsittelyn siirtäminen elokuulle, kun näytti siltä että oma kanta jää häviölle. Onneksi oikeus voitti ja käsittelyä voitiin jatkaa kohtuullisessa ajassa.

 

Ratkaisevinta asiassa oli aktiivinen kansalaisvaikuttaminen. Lukuisat tahot ottivat kantaa opetuksen, etenkin erityisopetuksen puolesta. Liikkeellä olivat niin opettajat, koulupsykologit, muut opetuksen ammattilaiset, oppilaiden vanhemmat kuin muutkin kuntalaiset. Uskoisin, että yleinen mielipide oli vahvasti opetuksen ”säästöjä” vastaan.

 

Asian käsittely osoitti myös, että yksittäinen valtuutettukin pystyy vaikuttamaan. En tiedä, olisiko kukaan muu keksinyt turvautua kuntalain 54 pykälään, joka edellyttää valtuustokäsittelyä, kun neljännes valtuutetuista sitä vaatii.

 

Kun aloin kerätä nimiä tähän vaatimukseen, esiintyi aluksi epäröintiäkin, mutta kun vaatimus oli jätetty ja kansalaiskeskustelu syveni, alkoivat lisärahaa puoltavien valtuutettujenkin rivit tiivistyä ja kasvaa.

 

Mielenkiintoinen piirre oli, että jotkut niistä valtuutetuista, jotka valtuustossa äänestivät lisärahojen puolesta, äänestivät niitä vastaan kaupunginhallituksessa tai opetuslautakunnassa. Näyttää siltä, että hallitus ja lautakunnat ovat toimielimiä, joissa hallitsevan eliitin on helpompi viedä omat esityksensä läpi kuin valtuustossa. Yhdenmukaisuuden paine on kovempi.

 

Asiaan vaikutti varmaan sekin, että valtuusto on ainoa kuntalaisten valitsema toimielin ja sen kokoukset ovat julkisia. Sen sijaan hallituksen, lautakuntien ja toimikuntien kokoukset ovat pääsääntöisesti suljettuja. Päätöksenteon avoimuuden ja kansalaisvaikuttamisen kannalta myös niiden kokousten tulisi olla julkisia. Tähän ei ole nytkään mitään estettä, koska kuntalain mukaan nämä toimielimet voivat itse päättää, ovatko niiden kokoukset julkisia vai ei. Vain laissa salaisiksi säädettyjen asioiden käsittely ei voi olla julkista.

 

Kokousten avoimuus mahdollistaisi paremman kansalaisvalvonnan. Sitä selvästi tarvitaan, jotta päätöksentekijät muistavat, mitä varten heidät on tehtäväänsä valittu. 

 

 

Kirjoittaja on hyvinkääläinen kaupunginvaltuutettu Olli Savela (vas.)