Valtuutetun puheenvuoro

Olli Savela

Aamuposti 6.6.2005

 

Ei oppi ojaan kaada

 

Hyvinkään opetustoimi joutuu tänä vuonna säästämään yli 900 000 euroa, jos valtuusto ei myönnä lisärahaa. Ongelmat olivat selvästi nähtävissä jo päätettäessä tämän vuoden talousarviosta. Tuolloin valtuusto äänestysten jälkeen hyväksyi vain noin kahden prosentin kasvun opetustoimen menoihin. Lisäys menee kokonaan tilavuokriin ja palkankorotuksiin eikä riitäkään.

 

Nykyisen orwellmaisen kielenkäytön mukaisesti opetusta ”sopeutetaan” syksyllä. Perusopetuksesta lopetetaan kymppiluokka, kaksi erityisryhmää (Puolimatkan ja Pohjoispuiston kouluista), toinen maahanmuuttajien ryhmä ja Kytäjän esiopetus. Ryhmäkokoja siis suurennetaan. Lisäksi seitsemän koulunkäyntiavustajan tointa jätetään täyttämättä eikä iltapäivätoimintaan oteta kaikkia halukkaita lapsia. Myös tuntikehystä ja sijaismenoja supistetaan.

 

Ammatillisissa oppilaitoksissa kaikkien ryhmien opetusta vähennetään kahdella tunnilla viikossa. Lukioiden kurssitarjontaa vähennetään ja kansalaisopisto vähentää 600 opetustuntia. Myös sijaisia ja opettajille annettavaa koulutusta vähennetään.

 

Opetustoimen leikkauksia voidaan verrata valtioneuvoston kanslian globalisaatioraporttiin viime marraskuulta. Vaikka se olikin eliitin hanke, on helppo yhtyä moniin raportin koulutusosion toimenpide-ehdotuksista. Esimerkiksi: ”On tehtävä pakolliseksi 10-luokan lisäopetus syrjäytymisuhan alaisille”. ”On tehostettava lukio-opetusta ja aloituspaikkaohjausta”. ”On keskityttävä opetuksen tason ja sisällön kehittämiseen”. ”On kehitettävä kannustimia opettajien osaamisen ylläpitoon”. ”Tulee lisätä harvinaisten kielten opiskelumahdollisuuksia”.

 

Hyvinkäällä ollaan tekemässä juuri päinvastoin.

 

Mainittakoon, että Hyvinkäällä perusopetuksen menot oppilasta kohti ovat uusimman (2003) tilaston mukaan noin kymmenen prosenttia pienemmät kuin Suomessa keskimäärin.

 

Opetustoimen lisärahat tulevat valtuuston käsittelyyn luultavasti 20. kesäkuuta. Kaupunginhallitus oli jo päättänyt sivuuttaa valtuuston, mutta se ei onnistu, koska yli neljäsosa valtuutetuista vaati asian tuomista valtuustoon. Hallitus oli unohtanut myös talousarvion sitovat tavoitteet, joissa mainitaan muun muassa Puolimatkan koulun erityisluokka. Sitovia tavoitteita voi vain valtuusto itse muuttaa, joten asia olisi siltä osin pitänyt tuoda joka tapauksessa valtuustoon.

 

Vielä pari kuukautta sitten opetuslautakunta oli yksimielisesti yli 300 000 euron lisämäärärahan kannalla. Se olisi edelleen tarpeen pahimpien leikkausten peruuttamiseksi. Tuolloin lautakunnan puheenjohtajalla Antero Röngällä oli selvä mielipide: ”Lautakunta priorisoi perusopetusta” (AP 31.3.).

 

Nyt lautakunnan enemmistö on luopunut lisämäärärahasta kokonaan. Rönkä selittää, ettei perusopetukseen voida myöntää lisärahaa, koska se lisäisi ”perusopetuksen ja aikuis-nuorisoasteen opetuksen välistä epätasa-arvoa” (AP20.5.). Linjakasta päätöksentekoa ?

 

Valtuuston käsittelystä voi tulla hyvinkin tiukka vääntö. Eduskunnassa oppositio on kokoomuksen aloitteesta tehnyt välikysymyksen perusopetuksen laadusta. Tässä tilanteessa olisi kokoomuksen kannalta äärimmäisen noloa äänestää kuntatasolla perusopetuksen heikentämisen puolesta. Nähtäväksi jää.

 

Demareita voi olla vaikeampi saada kääntymään. Valtuustoseminaarissa he ilmoittivat yksiselitteisesti olevansa opetusryhmien suurentamisen ja kouluverkon ”tehostamisen” kannalla.

 

Toivottavasti lisämäärärahojen kieltämisestä ei ole tullut periaatekysymystä luottamushenkilöille niin kuin siitä on tullut kaupunginjohtajalle ja talousjohtajalle.

 

 

Kirjoittaja on hyvinkääläinen kaupunginvaltuutettu (vas)